Alma Median Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Emil Elo vastaa videolla Iltalehden lukijoiden kysymyksiin USA:n vaaleista.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa luetaan maailman johtavan valtion tilaa lähes henkeä pidätellen. Marraskuun 3. päivä selviää, onko läntisen mahtimaan johdossa seuraavat neljä vuotta republikaanien Donald Trump vai demokraattien Joe Biden.

Vaikka mielipidemittausten perusteella Bidenin nousu Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi vaikuttaakin todennäköiseltä, voi vaaleissa tapahtua vielä mitä tahansa – kuten jenkkipolitiikalle tyypillistä on.

Mutta miksi Yhdysvaltain presidentinvaaleja kannattaa seurata myös Suomesta käsin? Iltalehti kysyi kolmelta politiikan asiantuntijalta, miksi vaalitaistelun huipennus kannattaa ottaa seurantaan viimeistään nyt.

Demokratian kristallipallo

Suomen ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että Yhdysvaltain vaalit ovat etiäinen muiden demokratioiden tulevaisuudesta. FIIA

Suomen ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan suomalaisilla on erityinen suhde Yhdysvaltoihin. Suurvaltapolitiikkaan suhtaudutaan Suomessa melko kielteisesti, sillä sekä itäisten että läntisten mahtimaiden pelätään sekoittavan pienen valtion tulevaisuudennäkymät.

– Yhdysvaltojen Venäjä-suhde koskettaa erityisesti Suomea, ja tämä onkin suomalaisten keskeinen tapa lukea vaaleja. Millainen sapelinkalistelija on Yhdysvaltain presidentti? Onko hän liennyttäjä vai haukka?

Suomalaisilla on Aaltolan mukaan vahva ennakkokäsitys Yhdysvaltain vaaleista, ja istuvaan presidenttiin Donald Trumpiin suhtaudutaan melko kielteisesti. Moni suomalainen näkeekin demokratian Trumpin kannattajia liberaalimpana.

Yhdysvallat toimii joka tapauksessa erittäin tärkeänä suunnannäyttäjänä, sillä vaalituloksen nähdään enteilevän tulevaisuutta – sekä hyvässä että pahassa. Aaltolan mukaan vaalit ovat kristallipallo siihen, mitä muissa demokratioissa tulee tapahtumaan.

Yhdysvaltain vaalien dramatiikka sekä äkilliset käänteet voivat viedä mennessään sen sijaan, että katse suunnattaisiin kotimaan politiikkaan. Aaltola kehottaakin suhtautumaan Yhdysvaltain tapahtumiin kriittisellä silmällä sekä pitämään mielessä myös oman maan poliittiset tapahtumat.

– Jenkkipolitiikassa on sirkushuveja, joten kotimaan käänteet ovat siihen verrattuna värittömiä. Amerikkalaisten tapaa tehdä politiikkaa kannattaa kyllä seurata, mutta ei liikaa, Aaltola sanoo.

Räikeämpää politiikkaa

Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikun mukaan Trumpin on vaikuttanut erityisesti populistisen politiikan tekoon.

Monet Yhdysvaltain ilmiöt rantautuvat Eurooppaan myös poliittisen kulttuurin saralla. Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta kertoo, että Yhdysvallat on Trumpin aikakaudella jakautunut pahemmin kahtia kuin koskaan sitten 1860-luvun sisällissodan.

Erityisesti Trumpin äänekäs tapa tehdä politiikkaa sosiaalisessa mediassa suoraan kannattajilleen puhumalla on Saikun mukaan myrkyttänyt koko Yhdysvaltain poliittisen kulttuurin.

– Trump sanoo mitä ajattelee, eivätkä tavanomaiset hyvät tavat sido häntä. Poliittisen keskustelun taso on romahtanut Twitterin myötä, ja totuus on, että politiikkaa tehdään nyt pitkälti sosiaalisen median kautta. Myös demokraattien politiikan teko on mennyt räikeämmäksi, hän sanoo.

Suomessakin käynnissä oleva teollisuustyöpaikkojen vähentyminen on vaikuttanut kotimaan politiikkaan, ja erityisesti heikompaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneiden äänet ovat kovassa kysynnässä sekä meillä että muualla.

– Talouden uusjaossa on voittajia ja häviäjiä. En vedä yhtäläisyysmerkkejä Trumpin kannattajien ja perussuomalaisten välille, mutta samansuuntaisesta ilmiöstä on kyse. Huonommassa elämäntilanteessa olevien ihmisten ääniä pyritään saamaan tietynlaisella populistisella politiikalla, Saikku toteaa.

Myös vaalien tekninen puoli voi kiinnostaa suomalaisia. Saikun mukaan Yhdysvaltain presidentinvaalien toteutus voikin toimia lähinnä esimerkkinä siitä, kuinka monimutkaisesti ja tehottomasti vaalit sekä äänestäminen voidaankaan muualla hoitaa.

Kuluttajat valintojen äärellä?

EK:n kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurénin mukaan vaalit voivat vaikuttaa niin teknologiaan, nettikauppaan kuin osakkeisiinkin. ROB ORTHEN

Presidentinvaalien tuloksella sekä Yhdysvaltain ja Kiinan valtakamppailulla on merkittävä vaikutus koko maailman talouteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurénin mukaan Kiinaan liittyvät talouden tekijät puhaltavatkin mahdollisesti tuulensa suoraan myös suomalaisiin koteihin. Vaikutus näkyy sijoituksissa, jokapäiväisessä teknologiassa sekä siinä, kuinka ostoksia tulevaisuudessa tehdään.

Erityisesti Kiina-liitännäiset asiat näkyvät pörssikursseissa. Valtapeli heijastuu voimakkaasti osakemarkkinaan, joten Yhdysvaltain ja Kiinan välit vaikuttavat suoraan myös perussijoittajan salkkuun.

– Voi miettiä, omistaako pörssissä amerikkalaisten tai isoja bisneksiä Yhdysvalloissa tekevien suomalaisyritysten osakkeita. Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet vaikuttavat myös muilla tavoin amerikkalaisista riippuvaisten yritysten osakkeisiin, Laurén kertoo.

Kahden suurvallan välit voivat näkyä entistä vahvemmin myös teknologiassa. Tulevaisuudessa kuluttaja saattaa joutua valitsemaan entistä tarkemmin kiinalaisen Huawein sekä amerikkalaisen Applen välillä. Laitevalinta saattaakin sulkea mahdollisuuden esimerkiksi tiettyjen sovellusten lataamiseen.

– Jos ostaa Applen puhelimen, voiko tulevaisuudessa enää ladata siihen kiinalaisen TikTokin tai WeChatin? Yhdysvallat yritti aiemmin kieltää kansalaisiltaan WeChatin käytön, Laurén kertoo.

Sähköinen kaupanteko voi niin ikään joutua murrokseen, mikäli Yhdysvaltain ja Kiinan välit tulehtuvat. Käytännössä suomalainen kuluttaja voi nähdä sen tilatessaan tuotteita verkkokaupasta, sillä tuotestandardit sekä maahantuonti voivat muuttua poliittisten tapahtumien myötä.