Kommentti | Maailmalla on kisa harvinaisista maa­metalleista, ja Ruotsi ilmoittautui nyt ryminällä mukaan

Talous|Kommentti

Maailmalla on parhaillaan käynnissä kilpajuoksu harvinaisten maametallien saannin turvaamiseksi, kirjoittaa HS:n toimittaja Alex af Heurlin. Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö kertoi torstaina löytäneensä suuren harvinaisten maametallien esiintymän.

Tämän viikon suurin pieni uutinen tuli länsinaapurista. Ruotsalainen kaivosyhtiö LKAB kertoi torstaina löytäneensä poikkeuksellisen maametallien esiintymän Pohjois-Ruotsista.

Esiintymä sisältää yhtiön mukaan yli miljoona tonnia harvinaisia maametalleja.

Lue lisää: Kaivosyhtiö kertoo löytäneensä Euroopan suurimman harvinaisten maametallien esiintymän Kiirunasta

Harvinaisten maametallien kysyntä kasvaa nopeasti. Harvinaiset maametallit, kuten praseodyymi tai neodyymi eivät sano tavalliselle kuluttajalle paljoakaan, mutta ne ovat kriittisen tärkeitä lukemattomissa teollisuuden prosesseissa. Harvinaisia maametalleja käytetään muun muassa sähkömoottoreissa, tuuliturbiineissa, lasereissa, kulutuselektroniikassa ja sotateollisuudessa.

Ruotsin valtion omistaman kaivosyhtiön LKAB:n tekemä löytö on ajankohtainen, koska vapaaseen valtioiden rajat ylittävään kauppaan ei voi luottaa entiseen tapaan. Siksi lukuisat maat ja valtioliitot pohtivat tällä hetkellä omavaraisuuttaan.

Erityisen kovaa vääntöä käydään juuri harvinaisista maametalleista.

Kiina on raaka-aineissa hyvin riippuvainen muusta maailmasta, mutta harvinaiset maametallit ovat poikkeus. Niiden tuotannossa Kiina on maailman ykkönen. Wood Mackenzie -konsulttiyhtiön mukaan Kiina tuottaa yli 60 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista. Euroopan osuus tuotannosta on häviävän pieni, 0,2 prosenttia.

”

Komissaarin mukaan harvinaiset maametallit ovat pian tärkeämpiä kuin öljy ja kaasu.

Kiinan ja lännen kauppapoliittiset suhteet ovat viilenneet, mikä on herättänyt lännessä huolta kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta.

Kiina on hyvin tietoinen asemastaan ja maa on käyttänyt jo raaka-aineita kauppapoliittisena aseena. Esimerkiksi vuonna 2011 Kiina keskeytti hetkeksi harvinaisten maametallien viennin Japaniin maiden välisen diplomaattisen selkkauksen vuoksi. Vuonna 2019 Kiina uhkasi Yhdysvaltoja samantyyppisellä vientikiellolla.

Muun muassa Yhdysvallat ja Australia etsivät parhaillaan aktiivisesti harvinaisten maametallien esiintymiä omalta maaperältään. Kanada puolestaan määräsi viime vuoden lopulla, että kiinalaisten yhtiöiden pitää luopua omistuksistaan useissa kanadalaisissa kaivosyhtiöissä.

Tilanteen vakavuus ymmärretään myös Euroopassa. Esimerkiksi EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton korosti viime syksynä blogissaan, että EU:n pitäisi saavuttaa omavaraisuus harvinaisissa maametalleissa.

Komissaarin mukaan maailmalla on käynnissä kilpajuoksu kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta, eikä EU voi jättäytyä kisassa sivustakatsojan rooliin. Hänen mukaansa harvinaiset maametallit ovat pian ”tärkeämpiä kuin öljy ja kaasu”.

”Kysyntä harvinaisille maametalleille viisinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä”, Breton kirjoittaa.

LKAB:n tekemästä löydöksestä ei ole luvassa pikaista apua Euroopan riippuvuuteen tuontiraaka-aineista. LKAB arvioi, että kaivostoiminnan aloittaminen kohteessa kestää ainakin 10–15 vuotta.