Kommentti | Politiikkaa tehdään usein salien ulkopuolella – Poissaolojen tutkiminen on silti tärkeää

Poliitikot helposti vetoavat siihen, ettei kokoustilastoista näe politiikanteon koko kuvaa, sillä todelliset päätökset tehdään muualla kuin kokouksessa.

Musikaalissa Hamilton nimi­henkilön poliittinen kilpailija kärvistelee kateellisena kokous­huoneen ulko­puolella, ja laulaa halustaan olla huoneessa, jossa ratkaisut tehdään.

Yhdysvaltain liittovaltion syntyä kuvaavalla musikaalilla ei luulisi olevan mitään tekemistä kotimaisen kunta- tai aluepolitiikan kanssa.

Musikaalin luoja Lin-Manuel Miranda on kuitenkin kyennyt kiteyttämään yhteen lauluun keskeisen poliittisen havainnon. On aina joku tietty tapaaminen, neuvottelu tai avainhenkilöiden kokous, jossa suuret poliittiset linjat syntyvät.

Hyvin harvoin, jos koskaan poliittinen linja syntyy valtuustokokouksissa tai aluevaltuuston kokouksissa. Päätöksenteon enemmistö on muodostunut jo aiemmin, puolueitten ryhmäkokouksissa tai poliittisten ryhmien neuvottelijoiden kompromissina.

Tätä taustaa vasten valtuutettujen kokouspoissaolojen laskeminen näyttää menevän ohi ytimen.

Jos politiikka tehdään jossain toisessa huoneessa kuin valtuustosalissa, onko mekaanisella läsnäolojen seurannalla mitään merkitystä?

Kokoustilastot ovat kuitenkin ainoa toimittajien käytössä oleva indikaattori poliitikon aktiivisuudesta. Jos hän ei ole läsnä valtuustokokouksissa, mikä on se todennäköisyys, että hän on aktiivisesti läsnä esimerkiksi budjettineuvotteluissa?

Eri hallinnontasojen kokoustilastojen vertaamisessa on mieltä siinäkin mielessä, että se kuvaa luvuin vallan keskittymistä yhä harvempien käsiin ja nostaa esille siitä seuraavia ongelmia.