Sodan uusi rintama kulkee eurooppalaisten päiden sisässä, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Ukrainalaisia pakolaisia Puolan rajalla. Kuva: AFP / Lehtikuva
Seppo Varjus
Sotaa voidaan käydä myös pelkällä vihalla.
Vladimir Putinin Venäjä käy sotaa Ukrainaa vastaan aseilla. Ohjukset tuhoavat voimalaitoksia ja kylmentävät maan talven saapuessa. Se ajaa joukoittain lisää ukrainalaisia etsimään turvaa läntisemmästä Euroopasta.
Heitä vastaan Putin iskee vihalla.
Washington Postin
mukaan
Facebookin emoyhtiö Meta on havainnut suurimman venäläisperäisen operaation verkossa sodan alun jälkeen. Sen kohteena ovat pakolaiset. New York Times käyttää esimerkkinä väärennettyä videota, jota levitetään saksalaisen Bild-lehden logolla.Se kertoi Pohjois-Saksassa poltetusta pakolaiskeskuksesta. Videolla annettiin ymmärtää pakolaisten itse tuhonneen heitä majoittaneen hotellin. Poliisin mukaan asiasta epäillään saksalaista tuhopolttajaa, jonka syitä ei pidetä poliittisina. Ennen paloa joku oli kuitenkin maalannut rakennuksen seinään punaisen hakaristin.
Väärennettyjä uutisia levitetään myös muiden tunnettujen saksalaismedioiden kuten Die Weltin ja Der Spiegelin nimissä. Usein kanavana sosiaalisessa mediassa toimii aluksi Telegram, jota valvotaan muita palveluja lepsummin.
Venäjämielinen mielenosoitus Kölnissä joulukuun alussa. Mielenosoittajat vaativat Ukrainan aseavun katkaisemista. Kuva: David Young / ZUMA
Saksa on ollut venäläisen propagandan keskeinen kohde vuosia. Otollisia seuraajia löytyy erityisesti itäisestä Saksasta, jossa 30 vuotta sitten tapahtuneen yhdistymisen traumat yhä elävät. Saksaan tulleet pakolaiset ovat otollinen keino niiden herättämiseksi.
Tosin maassa osataan omastakin takaa. Syyskuussa Saksan kristillisdemokraattien, pääoppositiopuolueen, johtaja Friedrich Merz syytti ukrainalaisia pakolaisia elintasoturismista. Hänen mielestään he nauttivat saksalaisesta sosiaaliturvasta, vaikka aina välillä matkustivat kotiin. Merz joutui pyytämään sanojaan anteeksi.
Pakolaisille osoitettuja tiloja on joutunut ilkivallan kohteeksi. Osa heistä valittaa epäystävällisen käytöksen lisääntymisestä.
Selkeä enemmistö saksalaisista kannattaa yhä ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista, mutta keväästä innostus on vähennyt. Maassa järjestetään mielenosoituksia, joissa niputetaan yhteen korkeat energianhinnat ja Ukrainalle annettu apu.
Saksa ei ole ainoa EU-maa, jossa niitä on nähty.
Venäjän pommitukset Ukrainassa tuhoavat ihmisten elinmahdollisuuksia. Kuva: STRINGER / Reuters
Venäläisen propagandan pohja on rakennettu kauan ennen nykyistä hyökkäyssotaa. Venäläisten uskotaan harjoittaneen sitä jo vuoden 2015 suuren pakolais- ja siirtolaisaallon aikaan.
Tarkoituksena oli eripuran kylväminen EU:n sisällä. Se löysi kasvualustaa. Muukalaisvastaisten järjestöjen ja puolueiden tiedetään solmineen yhteyksiä Moskovaan.
Mahdollisesti Venäjä uskoi jo keväällä 2022 Ukrainan pakolaisaallon nostavan eurooppalaiset vastarintaan. Näin ei käynyt. Venäjän hyökkäystä pidettiin yleisesti rikollisena ja ukrainalaisia syyttöminä uhreina. He ovat kristittyjä eurooppalaisia. Tulijoiden enemmistö oli naisia ja lapsia.
Vuonna 2015 enemmistö tulijoista oli lähtöisin Lähi-idän maista, joissa myös sodittiin. Sodat olivat kuitenkin pitkiä ja monimutkaisia. Tulijoista suuri osa oli nuoria miehiä. Ei uskottu, että he olivat lähteneet, koska eivät halunneet surmata maanmiehiään sisällissodissa.
Pakolaisia Varsovassa. Puola on ottanut vastaan 1,5 miljoonaa ihmistä Ukrainasta. Kuva: Damien Simonart / Lehtikuva
Nyt Euroopan haaste on isompi. YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n mukaan EU-maista ja Moldovasta on hakenut turvaa jo 4,8 miljoonaa ukrainalaista. Eniten heitä on Puolassa, 1,5 miljoonaa. Saman tilaston mukaan Suomessa Ukrainassa tulleita olisi 45 000. Hiukan pienempiäkin lukuja on esitetty.
Pakolaisuus päättyy harvoin heti aseiden vaiettua. Sisäministeriön syyskuussa julkaiseman kyselyn mukaan liki kolmannes Suomesta olevista ei enää aikonut palata Ukrainaan. Sen jälkeen elinmahdollisuuksia siellä on tuhottu kiihtyvää tahtia.
Pakolaismäärien Eurooppaan pelätään jopa kaksinkertaistuvan tänä talvena, niin valtavia Venäjän tuhotyöt ovat.
Samaan aikaan Eurooppaa vaivaavat sodan aiheuttama energiakriisi, inflaatio ja uhkaava taantuma. Valtioiden alijäämät kasvavat ja hermot kiristyvät kaikkialla. Tähän rakoon venäläinen propaganda iskee.
EU:n ja valtioiden velvollisuus on taistella sitä vastaan. Lopulta rintama kulkee kuitenkin jokaisen eurooppalaisen pään sisällä.
Tänä talvena ovat arvossa vanhanaikainen järki ja vieraanvaraisuus.
