Tuskin kukaan viime vuosikymmeninä on sotkenut politiikkaa urheiluun enemmän kuin Putin, HS:n urheilutoimituksen esihenkilö Erkki Kylmänen kirjoittaa.
Presidentti Vladimir Putin lahjoitti presidentti Donald Trumpille Venäjällä pelattujen jalkapallon MM-kisojen virallisen ottelupallon tapaamisessa Helsingissä heinäkuussa 2018. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Erkki Kylmänen HS
Torstaina Venäjän presidentti Vladimir Putin kirjoitti:
”Arvoista tärkeimpiä on se, että politiikka ei kuulu urheiluun.”
Höpsis.
Ilmeisesti Putin tarkoittaa, ettei politiikalla ollut mitään tekemistä Sotshin talviolympialaisten kanssa 2014, jalkapallon MM-kisojen kanssa 2018, jääkiekkoliiga KHL:n jokaisella kaudella ja jokaisessa pelissä.
Ettei Venäjän hallinnon pehmeän vaikuttamisen politiikka liittynyt mitenkään Putinin esiintymiseen jalkapallon MM-finaalissa, kun hän pysyi kuivana sateenvarjon alla ja toiset kastuivat – tai veljeilyyn venäläisten jääkiekkoilijoiden kanssa.
Tuskin kukaan viime vuosikymmeninä on sotkenut politiikkaa urheiluun enemmän kuin Putin, eivät edes kiinalaiset, vaikka he ovatkin monessa muussa asiassa paljon putinisteja etevämpiä.
Kun yksinvaltias alkaa puhua urheilun arvoista tai arvoista ylipäätään, niin arvot joko ovat jo pielessä tai menossa entistä enemmän persiilleen. Historiasta ei tule mieleen yhtäkään totalitaarista, yksinvaltaista järjestelmää, jonka ajamat arvot olisivat palvelleet yhteistä hyvää, vapautta tai rehtiä urheiluhenkeä.
Torstaisessa Putinin Kremlin verkkosivuilla julkaistussa kirjeessä lukee myös:
”Aiomme jatkossakin olla ystävällinen ja vieraanvarainen valtio, jossa kilpailut järjestetään ammattimaisesti kaikkien eri maiden edustajille, olympiahenkeä kunnioittaen. . .”
. . . kun samaan aikaan hyökkäämme naapurimaahan, riistämme suvereenilta valtiolta maata, tapamme viattomia, uhkailemme ydinsodalla, räjäyttelemme kaasuputkia. . . tarvitseeko jatkaa?
Putinin kannattaisi ensin vastata kysymykseen, kuka tarvitsee vihollisia, jos ystävällä on hänen kasvonsa.
Putinin kirjeen urheilua ja arvoja koskeva sisältö on itsessään täysiveristä urheilun politisointia ja vieläpä niin naurettavan ja lattean naiivia, ettei sitä usko erkkikään.
