Kommentti: Ukrainan avustaminen voittoon vaatisi lännen siirtymistä ”sota­talouteen”

Kauhujen talvi Ukrainassa on jo alkanut, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Pohjois-Atlantin liitto Nato julistaa Bukarestissa tiistaina ja keskiviikkona yksituumaisuuttaan. Tuttu ja usein toistettu viesti on se, että horjumaton tuki Ukrainalle jatkuu niin kauan kuin sitä tarvitaan. Vladimir Putinin Venäjä ei saa voittaa aloittamaansa hyökkäyssotaa.

Tämä on poliittista viestintää Natolta, mutta sen kylkeen tarvittaisiin uutta vahvaa konkretiaa. Ukrainalle kriittisen tärkeää länsimaista apua on lisättävä ja nopeasti, erityisesti ilmapuolustuksen osalta. Länsimaiden on myös autettava Ukrainaa korjaamaan Venäjän tuhoamaa energiainfrastruktuuria. Kauhujen talvi Ukrainassa on jo alkanut, mutta sen vaikutuksia pitää lieventää niin tehokkaasti kuin mahdollista.

Lue lisää: Stoltenberg: Ei ole pysyvää rauhaa, jos hyökkääjä voittaa

Ehkä inhorealistisimman arvion Ukrainan tilanteesta esitti Itävallan asevoimien eversti Markus Reisner saksalaisen ZDF-uutiskanavan haastattelussa muutama päivä sitten.

Reisner puhui Venäjän yllätyksestä – kyvystä iskeä yhä uudelleen ja uudelleen ohjuksin Ukrainan siviiliyhteiskunnan keskushermostoon. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti tiistaina Bukarestissa, että Venäjän iskut todennäköisesti jatkuvat.

Hyökkäykseensä kuukausia tai jopa vuosia etukäteen valmistautunut Venäjä on jollakin tavalla onnistunut kokoamaan pitkäkestoisiin iskuihin tarvittavan asearsenaalin. Näin Venäjä on Reisnerin mukaan ottanut strategisella tasolla aloitteen itselleen, vaikka se operatiivisella tasolla onkin kärsinyt tappioita.

Ongelma on se, ettei pinta-alaltaan valtava Ukraina kykene torjumaan kaikkia Venäjän ohjuksia ja droneja. Lännen tuki Ukrainan ilmapuolustukselle on riittämätöntä, eikä sitä ole saatavissa nopeasti lisää. Ei ole mistä antaa, sillä tehokkaat ilmapuolustusjärjestelmät eivät ole hyllytavaraa. Lisäksi jo toimitettuihin järjestelmiin on lähetettävä lisää ampumatarvikkeita. Niidenkään varastot eivät ole ehtymättömiä, päinvastoin.

– Ellei massiivista ilmapuolustusta ole käytettävissä, vajoaa Ukraina muutamassa viikossa täydelliseen pimeyteen. Ei ole enää kriittistä infrastruktuuria, joka toimisi, Reisner varoitti.

”

Ellei massiivista ilmapuolustusta ole käytettävissä, vajoaa Ukraina muutamassa viikossa täydelliseen pimeyteen.

Apua on toki jo tullut perille. Ukraina on saanut lännestä hiljattain tehokkaita Nasams- ja Iris-T-ilmatorjuntajärjestelmiä.

Bukarestin ministerikokouksessa käytäneen keskustelua myös Saksaan hankittujen Patriot-järjestelmien toimituksista Ukrainan ilmapuolustuksen tueksi. Saksa on tarjonnut niiden sijoittamista Puolaan, mutta Puola toivoo Saksan antavan ne Ukrainalle. Toivottavasti asiasta syntyy sopu. Patriot on tehokas ja kauas kantava järjestelmä, jolla on kykyä torjua myös ballistisia ohjuksia.

Nämäkään ilmapuolustusjärjestelmät, yhdessä ukrainalaisten omien aseiden kanssa, eivät kata kuin pienen osan Ukrainan alueesta. Ne ovat laastaria potilaalle, joka vuotaa verta.

Ainoa tapa auttaa Ukrainaa voittamaan on siirtää länsimaiden puolustusteollisuus sotatalouden aikakauteen ja lisätä tuotantoa huomattavasti.

Eversti Reisnerin mukaan se edellyttää valtiollisten takuiden myöntämistä alan yrityksille, jotta ne pystyvät investoimaan tuotannon kasvattamiseen. Nopea ratkaisu tämä ei kuitenkaan ole.

– Tässä käydään tietenkin taistelua aikaa vastaan, Reisner sanoi.

Reisnerin kommentit ovat aiemmin herättäneet arvostelua – häntä on pidetty toisinajattelijana ja jopa epäpätevänä tiedustelu-upseerina. ZDF:n haastattelussa hän kuitenkin osui maalitaulun mustaan ympyrään.

Suomen ja Ruotsin kannalta Naton ulkoministerikokous on kiinnostava, sillä ulkoministerit Pekka Haavisto ja Tobias Billström tapaavat siellä turkkilaisen kollegansa Mevlüt Cavusoglun.

Neuvotteluissa tuskin tulee läpimurtoa. Ennen kokousta Cavusoglu sanoi, että Suomen ja Ruotsin on vielä ”otettava konkreettisia askelia” maiden Madridissa allekirjoittaman yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti. Tämän on tulkittu tarkoittavan Turkin terrorismista epäilemien ihmisten luovutuksia Suomesta ja Ruotsista.

Yhtälö on vaikea, sillä oikeusvaltiossa tällaisista asioista päättää riippumaton oikeuslaitos.

Yhtälöä mutkistaa myös se, että Turkki on ryhtynyt Istanbulin pommiattentaatin jälkeen sotatoimiin Syyrian ja Irakin rajalla. Ilma- ja droneiskut naapurimaiden kurdialueille ovat raporttien mukaan aiheuttaneet siviiliuhreja. Kuusi ihmistä tappanutta ja kymmeniä haavoittanutta attentaattia ei myöskään ole kiistattomasti voitu osoittaa Turkin vastustamien kurdijärjestöjen PKK:n ja YPG:n tekemäksi.

”

Yhtälöä mutkistaa myös se, että Turkki on ryhtynyt Istanbulin pommiattentaatin jälkeen sotatoimiin Syyrian ja Irakin rajalla.

Lue lisää: Presidentti Niinistö Turkin tekemistä iskuista: ”Kovin valitettavia”

Hyökkäykset naapurimaiden alueelle ovat Turkin mukaan taistelua terrorismia vastaan. Pitäisikö Suomen ja Ruotsin nyt hyväksyä nämä sotatoimet saadakseen Turkin ratifioimaan maiden liittymisasiakirjat Natoon?

Siviilien asutuskeskusten ja siviili-infrastruktuurin tuhoamista ei voi hyväksyä, eikä Turkin miehittämää ”turvallisuusvyöhykettä” Pohjois-Syyriassa. Turkin arvosteleminen sotatoimista saattaisi kuitenkin entisestään hidastaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia.

Sauli Niinistöltä kysyttiin asiasta kommenttia tiistaina Nurmeksessa, jossa presidentti seurasi maavoimien Kontio22-sotaharjoitusta.

– Turkki on ilmeisesti selittänyt tehneensä iskuja tuon terroristi-iskun vuoksi, Niinistö vastasi, viitaten Istanbulin attentaattiin.

– Ne ovat kovin valitettavia kaikki. Kaikki tapahtumat, joissa ihmishenkiä menetetään. Myös Turkin toiminta.

Kyllä. Turkilla on kiistämättä terrorismiin liittyviä huolia ja ongelmia. Se ei kuitenkaan anna Turkille vapaita käsiä laajaan asevoiman käyttöön siviilien asuttamilla alueilla.