Maan johdossa on menossa mielenkiintoinen ja typeräkin arvovaltanäytelmä. Miten kauan pääministeri Sanna Marin (sd) aikoo jatkaa Nato-yksikkönsä perustamista, kun sitä tuntuvat vastustavan kaikki? Onko hankkeen taustalla muuta kuin presidentin aseman haastaminen? politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala kysyy.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva, Emmi Korhonen / Lehtikuva
Timo Haapala
Tiistaina vastustajien joukkoon liittyi Pääesikunta.
Kyse on siis pääministeri Sanna Marinin (sd) ja valtionneuvoston kansalian hankkeesta perustaa uusi turvallisuuspoliittisen neuvonantajan virka ja sille uusi yksikkö pääministerin alaisuuteen.
Jo aikaisemmin esityksen ovat lausuntokierroksella torpanneet yksiselitteisesti sekä ulkoministeriö että tasavallan presidentin kanslia.
Puolustusministeriön lausuntoa odotetaan.
IS:n tietojen mukaan sekin tulee olemaan kielteinen.
Kyse on herkästä asiasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavan presidentin ja pääministerin valtasuhteiden kannalta.
Pääesikunnan mukaan asetusluonnoksen perustelut eivät riitä vakuuttamaan muutoksen tarpeellisuudesta.
Lausunnossa todetaan, ettei hankkeessa ole käsitelty lainkaan muutoksen mahdollisia vaikutuksia valtion johtamismalliin, jossa käsitellään turvallisuus- ja puolustuspoliittisia sekä sotilaallisen maanpuolustuksen asioita.
Rajapinta puolustusministeriön ja ulkoministeriön tehtäviin ja toimivaltaan jää lausunnon mukaan epäselväksi.
Pääesikunnan mukaan ulko- ja puolustusministeriö tuottaa asiantuntijoineen jo nykyisellään tarvittavan tiedon ja asiantuntijuuden koko valtioneuvostolle.
Tiivistäen: uusi yksikkö ei aiheuttaisi kuin sotkua.
Marinin ja valtioneuvoston kanslian suunnitelma on saanut nyt täystyrmäyksen käytännössä kaikilta, mutta pääministerin esikunnasta tihkuneiden tietojen mukaan hanke viedään loppuun vastustuksesta huolimatta.
Lue lisää: Presidentti ja ulkoministeriö tyrmäsivät – Marinin turvallisuuspoliittisen yksikön valmistelu etenee normaalisti
Lue lisää: Kommentti: Yrittääkö Sanna Marin ”vallankaappausta” ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Koko puuha onkin mystinen.
Ensinnäkin ihmetystä herättää hankkeen aikataulu.
Nyt asialla ollaan muutama viikko ennen vaaleja. Asia kuuluisi pikemminkin seuraavan hallituksen hallitusneuvotteluihin. Nyt nimitystä kaavaillaan jo maaliskuun alkuun.
Toisekseen hanke sotii eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksia vastaan. Valiokunta katsoi syksyllä Nato-lakiin tekemässään lausunnossa, ettei Nato-jäsenyys tarvitse muutoksia maan päätöksentekoelimiin.
Nyt linjaus yritetään ohittaa pääministerin kiireessä puuhatulla asetuksella.
Eli jäljelle jää kaksi johtopäätöstä.
Hankkeen ajamisella Marin haluaa korostamalla korostaa pääministerin ja presidentin vastakkainasettelua, mitä tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamiseen.
Presidentti Sauli Niinistö kommentoi asiaa Ylen A-Talkissa viime torstaina. Näin hän vastasi kysymykseen, onko asiassa kyse vallanjakokamppailusta.
– Sitä täytyy kysyä ministeriöiltä. Presidentin valtaoikeuksiin se ei millään tavalla vaikuta, eikä tämä Nato myöskään. Siitä on oikein perustuslakivaliokunnan kirjallinen lausunto, Niinistö sanoi.
Toinen vaihtoehto on, että kiireisellä nimityspuuhalla Marin aikoo mahdollisesti jättää valtioneuvoston kansliaan poliittisen päällystakin seuraavalle pääministerille, jos hän sattuu olemaan vaikkapa kokoomuksen Petteri Orpo.
Joka tapauksessa ristiriitaiselle ja arvostellulle hankkeelle ei löydy puolustajia muualta kuin valtioneuvoston kansliasta.
Nyt otetaan jääräpäisyydestä mittaa.
Tarpeettomasti. Ja oudolla tavalla, outoon aikaan.
