Suomalaisella yleisurheilulla oli keskiviikkona juhlapäivä. Euroopan mestaruus ja kaksi pistesijaa samana iltana ovat harvinaista herkkua, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ari Pusa.
Wilma Murto sai vihdoin arvokisamitalin ja vielä voiton. Kuva: Kai Pfaffenbach / Reuters
Ari Pusa HS
München
Wilma Murto lähti suurin odotuksin EM-yleisurheilun seiväshypyn finaaliin eikä turhaan.
Murto palautti Suomen naiset 20 vuoden tauon jälkeen mitalikantaan taivuttamalla EM-kultaa häikäisevällä Suomen ennätystuloksella 485 senttiä.
Murto paransi nimissään ollut entistä Suomen ennätystä 472 senttiä 13 sentillä. Tulos sivuaa kreikkalaisen Aikaterini Stefanidin kisaennätystä.
Stefanidi taivutti Murron jälkeen EM-hopeaa tuloksella 475 ja onnitteli lämpimästi suomalaista, jonka voittoa hän ei osannut pitää yllätyksenä.
”Tiesin, että Wilman vuoro tulee”, Stefanidi sanoi.
Heli Koivula oli kolmiloikassa EM-hopealla vuonna 2002 samalla Münchenin olympiastadionilla. Mikaela Ingberg heitti silloin pronssia keihäässä.
Suomen edellinen EM-mitali oli kuuden vuoden takaa, kun Antti Ruuskanen oli keihäänheitossa kolmas vuonna 2016 Zürichissä.
Edellinen naisten voittama EM-kulta on 28 vuoden takaa, kun Sari Essayah toi sen kävellen vuonna 1994 Helsingissä.
Matkalla EM-kultaan Murto ylitti kolme kertaa Suomen ennätyksen: ensin 475, sitten 480 ja lopuksi 485, jonka ylityksessä Murron ja riman väliin jäi vielä ilmaa.
Voittotuloksellaan Murto voi pärjätä missä kilpailussa tahansa, aina olympiakultaan asti. Tulos 485 on maailman kaikkein aikojen 12. paras.
”Tämä kisa jää silti muistiin, vaikka hyppäisin joskus maailmanmestaruuden. Pitkä työ palkittiin”, Murto sanoi torstaina vastaisena yönä Münchenin legendaarisella olympiastadionilla, kun muut urheilijat olivat jo menneet.
Jo vuosia sitten Murto ilmoitti tavoitteekseen ylittää ensimmäisensä suomalaisnaisena viisi metriä.
”Se on yhä mahdollista”, Murto sanoi.
Pitkä työ sai todellakin ansaitsemansa palkinnon. Se on arvokas myös rahallisesti. Murto pääsee hyppäämään ensi viikolla Timanttiliigan kilpailussa Lausannessa.
Suomen Urheiluliitto SUL maksaa EM-kullasta 10 000 euron bonuksen, josta 25 prosenttia menee valmentaja Jarno Koivuselle.
Koivusella oli täysi työ peitellä kyyneleitään. Kun Murto varmisti mitalin, Koivunen kysyi tältä, haluaako hän voittaa kultaa.
”Sanoin, että haluan ja pyöritin vain päätäni, että helkkari”, Murto nauroi.
Koivunen käski Murron valitsemaan toiseksi jäykimmän seipään, jolla hän on koskaan hypännyt. Se oli niin sanottu riskiseiväs, joka kannatti.
”Voittokorkeuden 485 jälkeen jouduin vähän jo Wilmaa kehumaankin. Uskoin, että hän voi hypätä 480”, Koivunen sanoi.
Wilma Murto sai seiväskisan jälkeen halauksen kumppaniltaan Jaakko Linkoheimolta. Kuva: LUKAS BARTH / Reuters
MM-kisoissa kuukausi sitten Murto oli kuudes (460) ja kolmanneksi paras eurooppalainen Eugenessa. Jo MM-kisoissa Murto tiesi olevansa hyvässä kunnossa. EM-kisoja hän odotti jo innolla.
Kullan ratkettua Murto päästi tunteensa valloilleen. Hän itki hyppypatjoilla onnesta vaikean vuoden jälkeen.
Murto loukkasi hallikaudella jalkateräänsä ja oli varma, ettei ehdi kuntoutua heinäkuun MM-kisoihin mennessä. Harjoittelu alkoi vasta myöhään keväällä.
Kisan jälkeen Murto oli pitkään sukulaistensa ja ystäviensä juhlittavana.
”Paikalla oli koko Murron suku. Hieno muisto sekin”, Murto sanoi.
Loppu oli uskomatonta suomalaista seiväshyppyhistoriaa.
Hyvä tulevien vuosien knoppikysymys on, kuka urheilija oli samana vuonna Kalevan kisoissa Suomen toiseksi paras ja Euroopan mestari?
Elina Lampela oli Münchenin finaalissa yhdestoista (440), mutta voitti Murron Kalevan kisoissa.
Murron EM-hyppyjä Lampela kertoi seuranneensa kuin unessa.
Myös omaa moukarifinaaliaan samaan aikaan käyneet Silja Kosonen ja Krista Tervo seurasivat jännittyneinä Murron kisaa, josta he kertoivat saaneensa lisävirtaa heittoihinsa.
Molemmat paransivat kaksi pykälää MM-kisojen sijoituksistaan. Kosonen oli viides (69,27) ja Tervo kahdeksas (67,85). Euroopan mestaruus irtosi yllättävän vaatimattomalla tuloksella 72 metriä ja 72 senttiä.
Euroopan mestaruus ja kaksi pistesijaa samana iltana ovat harvinaista herkkua suomalaisessa yleisurheilussa.
Murron EM-kulta varmisti myös sen, että SUL:n puheenjohtaja Sami Itani saa pitää paikkansa. Hän oli uhannut erota, jos Suomi ei saa yhtään mitalia MM- tai EM-kisoista.
Jo nyt voi sanoa, että seiväs pelasti Suomen ja Itanin.
Oikaisu 18.8. kello 4.13: Mikaelan sukunimi on Ingberg, ei Ingeberg, kuten jutussa aluksi virheellisesti luki.
