Konserttiarvostelu | Kaksi sointi-ihmettä ihastutti Sibelius-viulukilpailussa – Välierät jatkuvat vielä keskiviikon, finalistien nimet selviävät illalla

Klassinen

Kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun toinen välieräpäivä 24. toukokuuta Sibelius-Akatemian konserttisalissa.

Sibelius-viulukilpailun välierät lähestyvät loppuaan, ja kuva kilpailijoiden luonteista tarkentuu. Esimerkiksi yhdysvaltojen Karisa Chiun välieräohjelmasta voi päätellä, että romantiikan ajan musiikki on hänelle läheisintä.

Välierässä pakollisten Sibeliusten eli kahden kapriisin lisäksi hän soitti myös Romanssin opuksesta 78 polttavan tunteellisena tulkintana, mikä toki teokseen sopii. Schubertin ensimmäinen sonaatti on lähempänä klassismia kuin romantiikkaa, ja Chiun tulkintaote oli siinä kevyempi. Kauniisti hän Schubertiakin soitti, ja finaalissa oli kevyt, ilmava ote. Nykymusiikkiosuuden eli Lindbergin Capricen olisi voinut jäsennellä selkeämminkin.

Etelä-Korean SongHa Choi soittaa loisteliaalla soinnilla ja sujuvalla tekniikalla, ja koko välieräohjelma oli juhlaa. Sointi on suuri ja hienostunut. Stravinskyn Divertimentossa hän korosti vahvoja eleitä ja rytmistä vaihtelua. Sointiloisto jatkui Sibeliuksen 1. ja 5. humoreskeissa. Choin tulkinta Capricesta oli upea: vahvaa, täyteläistä, teräksistä sointia ja virtuoosisuutta. Hän on hyvissä asemissa finalisteja valittaessa.

Komeasti soi myös hollantilaisen Hawijch Eldersin viulu Ysaÿen 1. sonaatin romanttisissa virtuoositekstuureissa. Capricessa sen sijaan hän jätti jonkin verran sointiherkuttelun paikkoja hyödyntämättä ja eteni nopealla vauhdilla. Voimallista virtuoosiestetiikkaa oli myös hänen humoreskitulkinnoissaan. Prokofjevin 2. sonaattiin Eldersin kirkas sointi-ihanne sopii paremmin, ja esimerkiksi scherzossa oli sujuvaa, kirpeätä ja välitöntä fraseerausta.

Etelä-Korean Anna Im vaikuttaa osin samantyyppiseltä soittajalta kuin aiemmin tiistaina soittanut Karisa Chiu – tosin Im keskittyy vielä selvemmin täysromantiikkaan Griegin, Tšaikovskin ja Ysaÿen teoksilla. Hienoa Griegiä hän soittikin 3. viulusonaatissa pianisti Valeria Resjanin kanssa. Imin ilmaisuasteikko on laaja, vaikka sointi vaikutti hieman kompaktilta moneen muuhun verrattuna. Capricessa hän ei ollut parhaimmillaan, koska hän otti melko paljon tulkinnallisia vapauksia ja keskittyi pitempiin linjoihin yksityiskohtien kustannuksella.

Sveitsiläis-itävaltalaisen Amia Janickin Sibelius-tulkinnoissa oli elävyyttä ja läsnäoloa, tarkkaa kuulostelua ja reagointia. Beethovenin 10. sonaatissa kuultiin eläytyvää ja hienovireistä tulkintaa jalolla soinnilla. Capriceen hieno sointi toi syvyyttä, ja Janicki löysi hyvin olennaisimpia aiheita kiireistenkin tekstuurien keskeltä. Samaa voi sanoa Stravinskyn Divertimentosta. Hieno soittaja, hieno sointi.

Kanadalaisen Daniel Koganin Caprice-tulkinnassa taisi olla kyse enemmän soittajasta kuin teoksesta, siis itseilmaisusta eikä niinkään teoksen palvelemisesta. Rubatoa Kogan viljeli paljon, ja keskeisiä aiheita jäi itseilmaisun jalkoihin. Sibeliusta Kogan soitti suurella, säihkyvällä soinnilla. Hänen muu välieräohjelmansa oli näyttävää virtuoosiohjelmistoa Tartinin ja Kreislerin Paholaistrillisonaattia myöten. Jonkin teoksen olisi voinut jättää poiskin, jotta 70 minuutin aikaraja ei olisi ylittynyt sentään varttitunnilla. Sisällöllisesti painokkainta oli Prokofjevin 1. sonaatti laajalla ilmaisuasteikollaan.

Sibelius-viulukilpailun välierät päättyvät tänään keskiviikkona, ja tuomaristo ilmoittaa, ketkä viulisteista pääsevät finaaliin. HS.fi uutisoi finalistit tuoreeltaan noin kello 22.

Lue lisää: Kasmir Uusitupa säväytti Sibelius-kilpailun välierissä, mutta keskiviikkoillaksi jää jännitettävää – vain kuusi huippua mahtuu finaaliin

Lue lisää: Sibelius-viulukilpailun alkuerät huipentuivat virtuoosisuorituksiin

Lue lisää: Kova taso jatkui Sibelius-viulukilpailussa – Paganini aiheutti päänvaivaa myös kolmannelle suomalaiskilpailijalle