Kuusamon suurpetokeskuksilla ei ole asiaa Suomen eläintarhoihin. Korkeasaari sekä Ähtärin ja Ranuan eläinpuistot julkaisivat maanantaina yhteisen tiedotteen, jonka mukaan karhuja tai muita eläimiä ei voida ottaa tarhojen hoiviin.
Eläintarhat kertovat, etteivät viranomaiset tai Kuusamon Suurpetokeskus ole olleet yhteydessä niihin eläinten uudelleensijoituksiin liittyen.
Tarhoissa ei ole vapaana sellaisia tiloja, joihin eläimet olisi mahdollista sijoittaa pysyvästi tai odottamaan mahdollista kuljetusta ulkomaille. Karhut vaativat suuren tilan sekä useita virikkeitä, kuten kaivamismahdollisuuden, vesielementin ja talviunipaikan.
Eläimet ovat jonkinlaisen lopettamisuhan alla, mutta niille voi periaatteessa yhä löytyä sijoituspaikka.
Korkeasaaren eläintarha sekä Ranuan ja Ähtärin eläinpuistot ovat ainoita Suomessa, jotka ovat Euroopan eläintarhaliiton EAZA:n jäseniä. Suurpetokeskus ei siihen kuulu, mutta se ei sinänsä ole este EAZA:n kautta mahdolliseen eläintensiirtoon.
Monien eläinlajien siirtäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Karhujen ja Ilvesten siirtoja säätelee kansainvälinen CITES-yleissopimus, jonka tarkoituksena on suojella etenkin uhanalaisia lajeja. Vaikka eläimet lahjoitettaisiin eteenpäin eikä rahaa liikkuisi siirron yhteydessä, tarvitaan siihen kuitenkin vientilupa.
Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA ylläpitää villieläinten, kuten karhujen ja ilvesten, kantakirjoja. Niiden turvin eläinten siirtoja sekä lisääntymistä voidaan suunnitella eurooppalaisten eläintarhojen kesken, jotta lajien geneettinen monimuotoisuus säilyisi mahdollisimman laajana.
Keskus nautti suurta suosiota
Pohjois-Suomen aluehallintovirasti ilmoitti maanantaina, ettei Kuusamon Suurpetokeskus voi jatkaa toimintaansa.
Keskus on tullut monelle tutuksi mediasta. Suhtautuminen siihen oli vuosien ajan varsin positiivissävyistä, ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Sulo Karjalaisesta sekä hänen hoivaamistaan karhuista uudenvuodenpuheessaan vuonna 2017.
Keskuksen eläintarhalupa peruutettiin. Syyksi peruutukselle ilmoitettiin, ettei Suurpetokeskus ole korjannut toimintaansa eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten eikä lupaehtojen mukaiseksi.
Ihmisiin tottuneita villieläimiä ei voi päästää luontoon noin vain. Eläinsuojelulaki kieltää villieläinten ottamisen elätettäväksi, ellei kyseessä ole poikkeustapaus, kuten eläintarha.
Tilapäisesti annettavaa sairaanhoitoa tai muuta hyväksyttävää tilapäistä tarvetta varten hoitoon otettu eläin on vapautettava mahdollisimman nopeasti, jos on oletettavissa, että se vaikeuksitta sopeutuu luonnonvaraiseen elämään.
Tarhoissa ihmisiin sekä ruokintaan tottuneet eläimet saattavat hakeutua uudelleen ihmisten pariin tai kuolla luonnon armoilla.
Mikäli eläintä ei voida vapauttaa eikä sen hoitoa voida järjestää, eläin on lopetettava.
Kuusamon Suurpetokeskuksessa on ollut karhujen lisäksi ilveksiä, kettuja ja poroja. Hannu Huttu
Suurpetokeskuksessa on ollut myös kettu nimeltä Mikko. Hannu Huttu
