Suomessa esiintyy toiseksi vähiten korruptiota, selviää Transparency Internationalin indeksistä. Järjestön Suomen-osaston mukaan indeksi kuvaa Suomen korruptiotilannetta rajatusti.
Suomi sijoittui toiseksi parhaalle sijalle korruptioindeksissä Uuden-Seelannin kanssa. Kuva: Marjo Keski-Heikkilä / Merikarvia-lehti
Kosma Rönkä HS
Suomessa on maailman toiseksi vähiten korruptiota, selviää Transparency International -järjestön tiistaina julkaisemasta vuoden 2022 Corruption Perception Index -raportista (CPI).
Raportin mukaan vähiten korruptiota esiintyy Tanskassa. Suomi ja Uusi-Seelanti saavuttivat jaetun toisen sijan.
Viime vuonna Suomi oli jaetulla kärkisijalla.
Indeksi kuvaa korruptiotilannetta rajatusti, huomautetaan Transparency Internationalin Suomen-osaston tiedotteessa.
Suomella on korruptiontorjunnassa ”huomattavia haavoittuvaisuuksia”, joita kansainvälinen CPI ei huomioi, kertoo Suomen-osaston hallituksen puheenjohtaja Ilkka Penttinen Fouto tiedotteessa.
Hänen mukaansa erityisesti rakenteelliseen korruptioon liittyvät riskit saattavat jäädä huomioimatta indeksissä.
Suomen heikkouksina korruptioraporteissa korostuvat turvallisuuspolitiikkaan ja ulkomaankauppaan liittyvät riskit.
Suomi pärjäsi Transparency Internationalin Defence Integrity Index -raportissa vuonna 2021 keskinkertaisesti. Raportti oli huolissaan erityisesti puolustussektorin operaatioihin liittyvistä korruptioriskeistä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vuoden 2022 Exporting Corruption -raportissa kerrottiin Suomen heikkouksiksi alirahoitetut poliisi- ja oikeuslaitokset.
Penttinen Fouton mukaan nykytilanteessa uskottava korruptiontorjunta on välttämätöntä myös maanpuolustuksen kannalta.
”Viimeisen vuoden aikana suomalaiset poliitikot ovat osoittaneet olevansa kiusallisen huonoja arvioimaan korruptioriskejä omassa toiminnassaan etenkin ulkopoliittisesti herkillä alueilla”, Penttinen Fouto sanoo tiedotteessa.
”Hyvä menestys CPI-indeksissä ei tarjoa kovin kummoista suojaa, mikäli lainsäädännössä, korruptionvastaisissa toimissa ja poliittisessa kulttuurissa on huomattavia aukkoja.”
