Kalasataman koulun väitetty väkivalta, kiusaaminen ja muut häiriöt ja levottomuudet nostivat koulussa esiin ajatuksen, että vanhemmat voisivat tulla auttamaan opettajia välitunneilla.
Tyhjä luokkahuone Kalasataman koulussa. Kuva on toukokuulta 2021. Kuva: Kaisa Syrjänen / HS
Tuomo Väliaho HS, Kimmo Oksanen HS
Helsingin Sanomat uutisoi torstaina Kalasataman koulun välituntien levottomuuksista ja tappeluista, joihin on ehdotettu erikoista ratkaisua: vanhemmat voisivat tulla välituntivalvojiksi.
Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut koulun oppilaan isä kertoi, että Kalasataman koulun pihalla tapellaan usein ja että opettajien vaihtuvuus koulussa on suuri.
Koulun koteihin lähettämässä viestissä sanotaan, että erityisesti kyseessä ovat 4.–5.-luokkalaiset ja jotkut 6.–7.-luokkalaiset oppilaat sekä heidän välisensä ristiriidat.
Lue lisää: Koulu haluaa etätyötä tekevät vanhemmat valvomaan lastensa välitunteja Helsingissä
Soittokierros Helsingin valtuuston viiden suurimman poliittisen ryhmän puheenjohtajille osoittaa, ettei ainakaan politiikan puolelta löydy ymmärrystä Kalasataman koulun omintakeiselle hankkeelle.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Maarit Vierusen tietoon ei ainakaan virallisia reittejä pitkin ole tullut viestiä, että Helsingin kouluissa olisi laajalti väkivaltaa, kiusaamista tai muita häiriöitä.
Maarit Vierunen. Kuva: Kokoomus
”En ole kuullut tämmöisestä, että välitunneilla olisi väkivaltaa, mikä tietysti on ehkä hyvä asia. Se ehkä kertoo, ettei sellaista ole paljon Helsingissä”, Vierunen sanoo.
Hän ei henkilökohtaisesti ole saanut viestiä Kalasataman koulun suunnalta, mutta on tietoinen koulua koskevasta uutisoinnista ja keskustelusta. Vanhempien kutsuminen välituntivalvojiksi ei Vierusen mukaan ole ratkaisu.
”Rehellisesti, eihän koulujen turvallisuus saa siitä olla kiinni, että vanhemmat tulevat sinne toimimaan.”
Vierunen painottaa lähtökohdan olevan, että kaikki kokevat helsinkiläisissä kouluissa olonsa turvalliseksi. Jos näin ei ole, Vierunen ei usko, että tilannetta silloin pystytään korjaamaan millään yhdellä toimenpiteellä.
Kalasataman kaltaisissa tilanteissa sähköinen Wilma-järjestelmä ei ole kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon riittävä väline: ”Ei se riitä. Mitä se muu sitten olisi, istuttaisiinko alas, opettajat, vanhemmat ja oppilaat?” Vierunen miettii.
”Tarvittaisiin myös moniammatillista yhteistyötä. Kouluissa voisi opettajien ja koulukuraattorien lisäksi olla yhteisöpedagogeja. Ei voi olettaa, että opettajat tekisivät nykyistä enemmän.”
Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma toteaa, että koulujen ongelmat ovat nousseet viime aikoina keskusteluun niin Helsingissä kuin myös valtakunnan tasolla.
Eveliina Heinäluoma. Kuva: Kalle Koponen / HS
Kalasataman koulun ideaa hän ei kannata, vaikka pitääkin keskustelua tervetulleena.
”Toimialan sisällä on syytä keskustella siitä, että miten oppilailla on turvallista opiskella ja että vanhemmat voivat luottaa siihen. Vanhempien tehtävä on käydä töissä.”
Heinäluoma muistuttaa, että Vuosaaressa on ollut kokeilu, jossa nuorisotyötekijät tulivat kouluun tukemaan oppilaita. Siinä roolit olivat kuitenkin selvät: opettajat opettivat ja nuorisotyöntekijät tukivat oppilaita koulun arjessa.
Heinäluoman resepti koulujen ongelmien ehkäisemiseen on tuttu: raha.
”Me ajattelemme Sdp:ssä, että kouluihin on saatava lisäresursseja ryhmäkokojen pienentämiseksi. Siten opettajat voivat paremmin tukea oppilaita koulutyössä.”
Vihreiden ryhmänjohtaja Reetta Vanhanen kertoo, ettei ole itse saanut helsinkiläiskouluista viestiä, että väkivaltaisuus olisi lisääntynyt. Tiedot Kalasataman koulun tilanteesta huolestuttavat.
Reetta Vanhanen. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
”Kiusaamiseen ja väkivaltaan pitää puuttua heti ja systemaattisesti. Asianosaisten lasten vanhemmat on myös syytä ottaa mukaan tilanteiden selvittämiseen.”
Ajatusta vanhempien ottamisesta välituntivalvontaan Vanhanen pitää kuitenkin erikoisena.
”Kyllä välituntivalvonta on opettajien vastuulla. Siksi olisi hyvä selvittää, tarvitaanko siellä lisätukea väkivaltatilanteiden selvittämisessä”, Vanhanen sanoo.
Vasemmistoliiton ryhmyrin Mia Haglundin korviin tieto Kalasataman koulun tapauksesta on kantautunut vasta uutisoinnin kautta, ei esimerkiksi poliittisille päättäjille osoitettuna viestinä.
Mia Haglund. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Haglundin mielestä mahdolliset ikävät asiat kuuluvat alan ammattilaisten käsiteltäväksi: ”Eihän tällaisia asioita voi ulkoistaa vanhemmille.”
Kasvatuksen ja koulutuksen parhaat ammattilaiset löytyvät Haglundin mukaan itse kouluista, eivät esimerkiksi politiikasta.
”Jos tämmöinen ikävä kulttuuri on päässyt kytemään, että lapset kokevat koulun ilmapiirin uhkaavaksi, kyllä ne ovat opettajat ja kouluavustajat, joilla on ammattitaito ratkaista ongelmat.”
Pohdittava asia Haglundin mukaan on, onko [Kalasataman] koulussa tarpeeksi omaa henkilökuntaa.
”Ei voi ajatella, että koulun omien ammattilaisten sijaan me poliittiset päättäjät alkaisimme ylhäältä päin neuvoa yksittäisen koulun asioita.”
Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Mari Rantanen kertoo, että hän on saanut palautetta helsinkiläiskoulujen väkivaltatilanteista säännöllisesti. Kalasataman koulusta hänelle ei sellaista kuitenkaan ole tullut.
Mari Rantanen. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Ajatusta vanhemmista välituntivalvojina Rantanen ei ymmärrä, sillä hänen mukaansa se on lähtökohtaisesti opettajien ja koulun vastuulla.
Rantanen näkee kouluväkivallan osana samaa ilmiötä kuin nuorten lisääntynyt katuväkivalta. Levottomuutta kouluissa aiheuttavat hänen mukaansa myös monet rakenteelliset seikat.
”Vieraskielisten oppilaiden osuus on kasvanut. Kännyköiden käyttö on yksi iso ongelma. Inkluusio ilman riittäviä tukitoimia ja lisäksi avoimet oppimistilat”, Rantanen sanoo.
”Opettajilta tulee myös viestiä, että opettajan auktoriteetti ja toimivalta on vähentynyt ongelmatilanteissa.”
