Finland

Kriisit | Mikä yhdistää Myyrmannin räjähdyksen ja korona­pandemian hoidon? Katastrofien konkari Eero Hirvensalo kertoo, miten kriiseistä on selvitty

Suuronnettomuuksia hoitaneen Eero Hirvensalon mukaan palkitsevinta työssä on nähdä kriisin jälkeen mahdollisimman monen pääsevän hyvään hoitoon ja selviävän. Suomalaiset voisivat hänestä olla ylpeitä koronapandemian hoidosta.

Eero Hirvensalo on valmistumisestaan lähtien työskennellyt Töölön sairaalassa valmiusjohtamisen parissa.­

Kaakkois-Aasian tsunami vuonna 2004, kauppakeskus Myyrmannin räjähdys vuonna 2002, Jokelan koulusurmat vuonna 2007.

Näistä kaikista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo on tullut tunnetuksi, kun hän on kertonut suomalaisille onnettomuuksien ja väkivallantekojen seurauksista.

Koronapandemia on ollut kuitenkin myös kriisitilanteiden konkarille jotain, mitä hän ei ollut ennen kokenut.

Hirvensalolle on karttunut runsaasti kokemusta monenlaisista kriiseistä, sillä hän on toiminut valmiusjohtamisen eri tehtävissä jo 1980-luvun lopulta alkaen.

Tällä hetkellä Hirvensalon aika kuluu pitkälti koronapandemian valmiusjohtamisessa. Lääkintäpäällikkönä hän on ollut vastuussa koronapotilaiden sijoittelusta ja henkilöstön riittävyydestä Husin alueella.

Sen lisäksi Hirvensalo on johtanut viime syksystä lähtien Helsinki-Vantaan lentoaseman terveysturvallisuuden johtamisen tukiryhmää, jonka tarkoitus on ehkäistä koronatartuntojen pääsyä rajan yli.

”Koronakriisin aikana on ollut haasteellista löytää tasapaino siitä, kuinka paljon pandemian hoitoon osoitetaan eri epidemiatilanteessa henkilökuntaa siten, että koronapotilaita voidaan varmasti hoitaa mutta myös muu sairaanhoito pystytään turvaamaan.”

Koronakriisin valmiusjohtamisessa on ollut Hirvensalon mukaan paljon samaa kuin suuronnettomuuksien yhteydessä.

Molemmissa on tehtävä ajantasaisen tilannekuvan perusteella päätöksiä siitä, missä sairaaloissa potilaita voidaan hoitaa ja kuinka paljon eri osastoille tarvitaan hoitohenkilökuntaa, hän kertoo.

Tilannekuvan muotoutuminen on puolestaan ollut koronakriisissä hyvin eritahtista suuronnettomuuksiin verrattuna.

Ortopedi ja traumatologi Hirvensalo haluaa edelleen tehdä kliinistä työtä kriisijohtamisen rinnalla.­

Esimerkiksi Myyrmannin ostoskeskuksen räjähdyksessä vuonna 2002 kaikki tapahtui nopeasti. Suunnitelma potilassijoittelusta, hoitotiimeistä ja henkilökunnan kutsumisesta jouduttiin tekemään minuuteissa.

”Akuutti suuronnettomuustilanne meni johtamisprosessin näkökulmasta alle vuorokaudessa ohi, vaikka toki monien onnettomuuden uhrien hoito jatkui pidempään”, Hirvensalo kertoo.

Koronakriisissä samankaltainen johtamisprosessi on jatkunut jo yli vuoden.

”Suuronnettomuuksille ominainen hektinen päätöksenteko on muuttunut koronakriisissä valtavan pitkäksi suunnitteluvaiheeksi, jossa tarkkaillaan asioiden kehittymistä ja pyritään ennakoimaan toimenpiteitä jatkuvasti muuttuvan tilanteen pohjalta.”

Ennakointi on ollut välillä todella vaikeaa. Erityisesti viime kevään ja kesän aikana ei tiedetty, kuinka paljon koronakriisi lopulta kuormittaa suomalaista terveydenhuoltoa ja onko henkilökuntaa mahdollista kouluttaa tarpeeksi koronapotilaiden hoitoon.

Suuronnettomuuksien yhteydessä päätösten tekoon voi olla aikaa vain minuutteja. Eikö silloin pelota, että päättää väärin?

”Tällaista tunnetta minulla ei ole ollut. On ollut mahdollista tehdä järkeviä päätöksiä ilman pelon tunnetta, koska tietoa tilanteesta on ollut tarpeeksi. Silloin voi luottaa tekevänsä niin oikein kuin mahdollista”, Hirvensalo vastaa.

Hän myös muistuttaa, että tietoa sairaaloiden potilaspaikoista ja henkilökunnan määrästä on tuotettava joka päivä, jotta sitä voidaan hyödyntää nopeasti onnettomuuden sattuessa.

Koronakriisin aikana Husiin on luotu tilannehuonejärjestelmä, jonka ansiosta tällaisia tietoja voidaan kerätä automaattisesti. Siitä on todennäköisesti paljon hyötyä myös tulevaisuuden kriiseissä.

”Kun on jatkuvasti tarpeeksi tietoa, on koko ajan valmius reagoida yllättävään tilanteeseen.”

Koronakriisin aikana Husiin on luotu tilannehuonejärjestelmä, jonka ansiosta voidaan kerätä automaattisesti tietoa esimerkiksi vapaiden sairaalapaikkojen määrästä.­

Hirvensalo korostaa, että tehdäkseen nopeita ja mahdollisimman oikeita päätöksiä on tunnettava sairaalaorganisaatio läpikotaisin.

Lääkintäpäällikön täytyy tietää sairaaloiden organisaatiorakenteet, leikkaussalikapasiteetit ja se, missä on parasta osaamista hoitaa mitäkin vammoja.

”Kaiken tämän tiedon pitää olla automaattisesti lääkintäpäällikön takataskussa, jotta päätöksiä voi tehdä.”

Hirvensalo on pyrkinyt pitämään itseään ajan tasalla sairaalan arjesta tekemällä säännöllisesti potilastyötä päivystyslääkärinä.

”En halua vieraantua kliinisestä työstä. Minulle on todella tärkeää, että kun johdetaan, tiedetään mitä johdetaan. Sitä paitsi kliininen työ on hauskaa hommaa.”

Palkitsevinta haastavassa työssä ovat ne hetket, kun kriisin jälkeen näkee mahdollisimman monen uhrin pääsevän hyvään hoitoon ja selviävän.

Hirvensalon mukaan on hämmästyttävää, kuinka hyvin koronapandemian pahimmat uhkakuvat on pystytty Suomessa välttämään. Pitkäkestoinen kriisi on kuitenkin vaatinut paljon venymistä ja toimintatapojen muuttamista niin organisaatioilta kuin työntekijöiltäkin.

”Voi sanoa ihan suoraan, että Hus on onnistunut pandemian hoidossa kokonaisuutena kiitettävin arvosanoin. Tilanne on vaatinut paljon erityisesti hoitohenkilöstöltä. Pahimpien uhkien voittaminen onkin paljolti sitoutuneen henkilökunnan ansiota.”

Suomalaisilla olisi Hirvensalon mielestä varaa olla tilanteesta nykyistä ylpeämpiä. Kuolinluvut ovat pysyneet pieninä, ja terveydenhuollon kantokykykin on kestänyt.

”Kansalaiset ovat toimineet vastuullisesti, ja siksi suomalaisia on pystytty johtamaan hyvin. Meidän kaikkien pitäisi tunnustaa, että tässä on onnistuttu.”

Eero Hirvensalo

66-vuotias.

Työskennellyt Husissa eri tehtävissä vuodesta 1985 lähtien ja lääkintäpäällikkönä vuodesta 2000. Toiminut asiantuntijaylilääkärinä Potilasvakuutuskeskuksessa vuodesta 1996.

Ollut koronakriisin aikana vastuussa koronapotilaiden sijoittelusta ja henkilöstöresurssien riittävyydestä Husin alueella. Johtaa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman terveysturvallisuuden johtamisen tukiryhmää.

Koulutukseltaan kirurgi, ortopedi ja traumatologi.

Naimisissa, kolme aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta.

Harrastaa kuoro- ja yhtyelaulua, sukukuoron johtamista, mökkeilyä ja luonnossa liikkumista.

Football news:

Trippier on the England team: As a team, we are not afraid of anyone
Barcelona will not announce the signing of a new contract with Messi while the striker plays at the Copa America
Hames accused the coaching staff of Colombia of disrespect after being excluded from the squad for the Copa America
FA on England players taking a knee: This is a protest against discrimination, injustice and inequality
Inter doctor: Eriksen had no problems with us or at Tottenham. In Italy, this is controlled very strictly
Cancelo has tested positive for coronavirus, Dalot will replace him in the Portuguese national team
Eriksen spoke with the players of the Danish national team today, he is in a stable condition. The players received psychological help