KRP ja Tulli: Järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut Suomen satamiin

Viranomaisten mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella on yhä enemmän kytköksiä Suomen satamissa.

Keskusrikospoliisin havaintojen perusteella rikollisryhmillä voi olla suoria tai epäsuoria yhteyksiä kaikkiin satamatoiminnan toimialueisiin.

– Tapauksia paljastuu ajoittain ja poliisilla on epäilyksiä monenkirjavasta epäasiallisesta toiminnasta satamiin liittyen, kertoo rikoskomisario Antti Hyyryläinen KRP:n tiedusteluosastolta.

Viranomaisten tiedossa on, että järjestäytyneen rikollisuuden toimijat pyrkivät verkostoitumaan paikoissa, joiden katsotaan tuovan lisäarvoa rikolliselle toiminnalle.

– Satamat tai muut logistiikan solmukohdat ovat erittäin merkittäviä toiminta-alueita, sillä ne mahdollistavat väyliä laittoman tavaran maahantuontiin. Tämä korostuu erityisesti huumausaineiden maahantuontia ajatellen.

Rikoskomisario Hyyryläinen ei avaa tarkemmin, miten paljon Suomen satamissa on järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä henkilöitä.

– Järjestäytynyt rikollisuus ja erityisesti huumausainerikollisuus on pääosin piilorikollisuutta, joka ei tule ilmi ilman viranomaisten oikea-aikaista, oikeaan kohteeseen suunnattua paljastavaa toimintaa. Näin ollen sitä tapahtuu epäilemättä paljon enemmän kuin tiedämmekään.

Järjestäytyneitä rikollisryhmiä ovat esimerkiksi liivijengit.

Soluttautujiksi ”puhtoisia” henkilöitä

Tullin havainnot ovat samanlaisia kuin poliisilla.

Valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sanoo, että rikollisryhmät ovat aina yrittäneet soluttautua ulkomaanliikenteen solmukohtiin, kuten satamiin ja lentokentille, mutta nyt toiminta on lisääntynyt.

– Viime aikoina siihen on tullut erilaisia toimijoita mukaan. Kyllä se on kasvanut.

Sinkkosen mukaan tapauksia tulee ilmi silloin tällöin. Tulli ei halua puhua yksittäisistä satamista, koska ongelma on laajempi.

Vihiä toiminnasta saadaan myös erilaisten rikostutkintojen yhteydessä.

– Tietoomme on tullut, että rikoksista epäillyt ovat viestitelleet keskenään, että olisi hyvä saada oma henkilö töihin satamaan tai joihinkin kuljetusliikkeisiin. Joissain tapauksissa he ovat pyrkineet olemaan aktiivisesti yhteydessä kuljetusliikkeissä työskenteleviin henkilöihin.

Hän kuvailee soluttautumisen tapahtuvan niin, että rikollisjärjestöjen jäsenet pyrkivät työntekijöiksi satamassa toimivaan yritykseen.

– Satamissa on monenlaisia yrityksiä siivoojista ahtauspalveluihin ja kuljetusliikkeisiin, Sinkkonen muistuttaa.

Antti Hyyryläisen mukaan yleinen tapa on, että rikollinen pyrkii huolinnan- tai muun logistiikan tehtäviin. Siten tämä pääsee itse tai verkostonsa kanssa käsittelemään maahan saapuvia lähetyksiä.

– Rikolliset toimijat pyrkivät verkostoitumaan myös tehostetun viranomaisvalvonnan havaitsemiseksi. Tämän kaltaiset verkostot voivat näin ollen varoittaa rikollista viranomaisten kohonneesta kiinnostuksesta.

Viranomaisten mielestä tyypillistä on, että järjestöt pyrkivät saamaan satamiin töihin taustaltaan puhtoisia työntekijöitä, jotta näihin ei kohdistuisi epäilyjä työskentelystä rikollisjärjestön hyväksi.

Sinkkonen kertoo, että pyrkimykset liittyvät enimmäkseen rahtisatamiin. Viranomaiset eivät kuitenkaan halua tarkentaa, missä satamissa kyseistä toimintaa havaitaan eniten.

– Rikollisilla on intressi tietää, milloin viranomaiset ovat tiettyjen lastien perässä ja onko satamassa odottamassa kontrollitoimenpiteitä. Sitten he kertovat näistä etukäteen verkostonsa muille henkilöille, Sinkkonen kuvailee.

Värvääminen on poliisin mielestä iso riski

Antti Hyyryläisen mielestä yksittäisen rikollisen työskentely vaikkapa satama-alueen logistiikkatehtävissä ei itsessään ole rikostorjunnallisesti kovin merkittävä seikka.

– Mutta jos kyseinen rikollinen on saanut rekrytoitua ympärilleen useampia muita vaikkapa jengeihin kuulumattomia apureita, niin asian rikostorjunnallinen merkittävyys muuttuu huomattavaksi.

Hyyryläinen huomauttaa, että vuonna 2020 turvallisuusselvityslakiin lisättiin ilmailualan ja lentokenttäympäristössä työskentelevien henkilöiden turvallisuusselvitykset.

– Tällaista EU-tasolta tullutta sääntelyä ei ole vielä toistaiseksi laivaliikenteen ja satamaympäristön osalta tehty. Näin ollen sitä ei ole vielä huomioitu kansallisessa lainsäädännössä.

Poliisin mielestä järjestäytynyttä rikollisuutta voitaisiin torjua tehokkaammin, jos tieto kulkisi viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä nykyistä paremmin.

– Hyvin usein viranomaisilla on eriasteista tietoa epäasiallisista toimista, mutta tietoa ei voida luovuttaa tai käyttää muiden kuin valvontaviranomaisten kesken, Hyyryläinen lausuu.

Poliisin mukaan elinkeinoelämällä olisi parempi mahdollisuus torjua rikoksia omassa toimintaympäristössään, jos tiedonvaihto olisi sujuvampaa.