Kun joku kuolee, Jenny siivoaa jäljet – ”Kun sen kerran haistaa...”

Viime aikoina on uutisoitu useammasta tapauksessa, joissa vainajat ovat viruneet kotonaan jo pitkän aikaa. Nyt puhuvat he, joiden tehtävä on siivota jäljet.

Yleensä se alkaa siitä, että taloyhtiön rappukäytävään hiipii yllättäen sietämätön haju. Se tulee tietystä asunnosta.

Tässä vaiheessa huoltoyhtiö tietää jo, mikä heitä odottaa.

Asunnon asukas on kuollut ja ollut kuolleena jo pidemmän aikaa. Kun vainaja on saatu kuljetettua pois, täytyy asunto siivota.

Silloin huoltoyhtiö soittaa vaikkapa Mikko Pelliselle. Pellisen Taf-Clean on yksi niistä yrityksistä, jotka keskittyvät erikoissiivoukseen, esimerkiksi kuolinasuntojen puhdistamiseen. Palvelulle on tarvetta, sillä Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Yhä useampi asuu omassa kodissaan yhä pidempään.

Vuonna 2021 suurin osa suomalaisista, noin 80 prosenttia, kuoli joko terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksiköissä – muun muassa sairaaloissa ja vanhainkodeissa. 16,6 prosenttia kuoli yksityisasunnoissa, Tilastokeskuksen data kertoo. Se tarkoittaa noin 9 571 kuollutta kaikista tuona vuonna kuolleista 57 659 suomalaisesta.

Viime aikoina useampi tapaus on noussut uutiseksi saakka. Jyväskylän Kangaslammella sijaitsevassa kerrostalossa paljastui tammikuun alkupuolella kaksi vainajaa, jotka ovat saattaneet olla kuolleena asunnossaan useita viikkoja, mahdollisesti jopa marraskuusta saakka. Talon rappukäytävään aiheutui pinttynyt hajuongelma.

Lue lisää: Pariskunta virui viikko­kausia kuolleena asunnossaan – naapuri kertoo järkyttävästä havainnosta

Lue lisää: ”Ihan järkyttävää” – Näistä vessoista löydettiin viikon työpaikallaan kuolleena virunut mies

IS:n haastattelemien naapureiden mukaan samasta rapusta löytyi jo marras–joulukuun aikaan vanha nainen kuolleena asunnostaan. Rouvaa ei erään naapurin tietojen mukaan ollut tavoitettu puhelimitse, ja lisäksi asunnosta kantautui outoa hajua.

Joulukuussa Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Helsingin kaupunkiympäristön lounasruokalan wc:stä löytyi kuollut kaupungin työntekijä. Hän oli ollut siellä viikon.

Mikko Pellinen kertoo, että muutamina viime vuosina heidän kalmasiivousmääränsä ovat pysyneet suurin piirtein samoina. Joillekin viikoille tulee muutama keikka, joillekin ei yhtäkään.

– Muitakin toimijoita on toki paljon. Meillä on kuitenkin aika hyvä otanta asiakaskunnasta, sillä siivoamme muun muassa Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien asuntoja. Vuositasolla puhutaan joistakin kymmenistä keikoista, Pellinen sanoo.

Tyypillisesti siivoustehtävä tulee yllättäen ja kiireellisenä juuri rappukäytävään levinneen hajun vuoksi.

– Saattaa olla, että rappukäytävä on ollut hajuton, kun vainajaa on käyty hakemassa pois, mutta kun oven avaa, niin haju pölähtääkin rappuun. Sitten se haisee niin kauan, kunnes sinne pääsee putsaamaan ja tekemään hajunpoistot, Pellinen sanoo.

Kuolleesta lähtevä haju on voimakas. Se koostuu lukuisista eri kemikaaleista, mutta päävastuullisia ovat osuvasti nimetyt putreskiini ja kadaveriini. Putrid tarkoittaa englanniksi juuri ruumiin mätänemisestä tulevaa hajua ja cadaver taas on synonyymi ruumille.

– Ei ole oikein mitään mihin sitä vertaisi, mutta kun sen kerran haistaa, niin sen tunnistaa. Voimakas. Se ei ole lievimmilläkään miellyttävä, sanoo Taf-Cleanin palveluesimies Jenny Kauppinen.

”

Kun sen kerran haistaa, niin sen tunnistaa.

Lue lisää: Suomalaisten kuolemissa uusi synkkä ennätys – tästä yli­kuolleisuus johtuu

Kauppinen hoitaa kalma-asuntojen siivouksen, Pellinen tekee kohteisiin ennakkokartoituksen ja on mukana hajunpoistossa.

Kalmasiivoojat kertovat, että koteihinsa kuolee kaikenlaisia ihmisiä. Työssä kohtaa siistejä ja kaikin puolin tavallisia koteja, mutta myös sotkuisia, suorastaan törkyisiä. Esimerkiksi sellaisia, joissa koko lattia on kaljapullojen peitossa.

Vainajien henkilöllisyys tulee harvoin siivoojan tietoon. Toisinaan esimerkiksi isännöitsijä saattaa kertoa, että asunto täytyy saada kuntoon kuolleen omaisia varten.

Kalmasiivous noudattaa tiettyä kaavaa, Kauppinen kertoo. Ennen kuolinasuntoon menoa puetaan suojavarusteet. Paperinen, kertakäyttöinen suojahaalari. Kertakäyttökäsineet ja kestokäsineet. Kengänsuojukset ja suojalasit. Viimeisenä hengityssuojain.

Sitten tehdään siivousliuokset. Tavallisilla kotikonsteilla ei pärjää, vaan tarvitaan ammattikäyttöön tarkoitettuja puhdistus- ja desinfiointiaineita.

Niitä tarvitaan, sillä pitkään kuolleena olleista vainajista jää asuntoon vaikeita jälkiä. Huoneenlämmössä ensimmäiset muutokset näkyvät kahden vuorokauden kuluttua. Ensin mätänevät sisäelimet, sitten lihakset.

Ruumiin hajoaminen on sitä nopeampaa, mitä korkeampi lämpötila on. Toisaalta hyvin kuivassa ja kylmässä ruumis ei välttämättä hajoa juuri ollenkaan.

Suomessa tunnetuin tällainen tapaus on opittu tuntemaan nimellä Maunulan muumio. Asuntoonsa Helsingin Maunulassa menehtynyt mies löytyi oltuaan kuolleena kuusi vuotta huhtikuussa 2000. Ruumis oli kuivunut sillä lailla, että siitä levinnyt lainkaan hajua rappuun.

– Yksinäinen mies oli elellyt eristäytyneenä, kaikki yhteiskunnan järjestelmät hoitivat maksut ja vuokrat, niin kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota. Kun tällaisia tapauksia tulee julkisuuteen, aina käydään tämä sama keskustelu, että kuinka ihminen voi hävitä kaikista sosiaalisista verkostoista, Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Teemu Kruskopf muisteli Arman Pohjantähden alla -sarjassa.

Kun siivousliuos on valmis, ryhdytään puhdistamaan vainajan kuolinaluetta. Vainaja on saattanut olla missä vain, minne nyt on sattunut tuupertumaan. Siltä alueelta siivotaan ja hävitetään kaikki, mikä on ollut kosketuksissa vainajan ruumiineritteiden kanssa. Matot, pyyhkeet, vaatteet, toisinaan patja, Kauppinen luettelee.

Vainaja löytyy usein joko sängystä tai sohvalta television äärestä. Myös kylpyhuone on yleinen paikka.

Pellisen mieleen on jäänyt erityisesti yksi tapaus, jossa hän sai kuulla vainajan olleen kuolleena jo puoli vuotta, ennen kuin hänet löydettiin.

– Kun avasin oven, asunnosta pöllähti lentoon tuhansia raatokärpäsiä.

Kärpäsiä oli Pellisen mukaan kaikkialla. Seinissä, katossa, kalusteiden pinnoilla.

– Se oli tosi hurjan näköistä.

Puhdistuksen jälkeen siirrytään hajunpoistoon. Ensiapuna toimii otsonointi, jolloin otsonikaasu hapettaa ilman epäpuhtauksia. Se ei kuitenkaan yleensä riitä.

– Haju on niin vahva, ettei kukaan halua oleskella siinä. Se myös tarttuu ihan kaikkialle. Usein on helpompi hävittää esimerkiksi keittiön kaapit ja pala lattiaa, kuin saada haju poistetuksi, Pellinen sanoo.

”

Kun avasin oven, asunnosta pöllähti lentoon tuhansia raatokärpäsiä.

Kalman haju tarttuu myös siivoojien vaatteisiin. Joskus se on niin voimakas, että se menee jopa suojavarusteista läpi. Silloin vaatteet pitää pestä heti kotona ja käydä itse suihkussa, Kauppinen toteaa.

Sen kummemmin työasiat eivät vaivaa vapaa-aikana. Kauppinen työskenteli jo aiemmin oikeuslääketieteen laitoksella ja siivosi ruumiinavauksiin käytettäviä saleja.

– Sen jälkeen mikään ei ole hätkähdyttänyt.

– Kaikki eivät tietenkään pysty tätä työtä tekemään. Se vaatii jonkin verran kanttia, hän lisää.

Toiset eivät tule toimeen kalman hajun kanssa, toisille jo pelkkä ajatus asunnossa kuolleesta ihmisestä on liikaa.

Pelliselle ja Kauppiselle kalma-asunnoissa on vain haisevaa likaa.

– Olisi varmasti iso ero, jos vainaja oli vielä asunnossa silloin, kun me tulemme paikalle, Pellinen sanoo.