Hoitajaliittojen Tehyn ja Superin työriidan ratkaisun jälkipyykki jatkuu varmasti lähipäivät.
Moni työriidan pitkäaikaisista vaikutuksista voi löytyä yllättävistä paikoista. Vaikutusten kokoluokan arvioinnissa eurot ovat hyvä konsultti.
Suhteessa kunta-alan erillisratkaisuun, keskeinen uusi elementti hoitajaliittojen sovussa oli 600 euron kertapalkkio koronakeväästä. Tällaisten ratkaisujen hyvä puoli työnantajan kannalta on, etteivät ne jää palkkapohjiin tuleville vuosille. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tutkimuspäällikön Mika Juutisen mukaan sote-sopimuksen kertaerän hintalappu on noin 35 miljoonaa euroa.
Jos tulevissa väännöissä vastaava kertakorvaus yritetään saada muuallakin kunta-alalla, hintalappu voi muuttua, mutta euromääräisesti valtavasta summasta ei ole kyse.
Isompi palikka on jo aiemmin tiedossa ollut lakisääteinen uusien hyvinvointialueiden palkkaharmonisaatio. KT:n tekemien alustavien laskelmien mukaan palkkojen yhteensovittamisen sote-sopimuksen piirissä hyvinvointialalla arvioidaan maksavan noin 6 prosenttia.
Tehy puhui eilen lisäpalkkaohjelmasta. Sovintoehdotuksessa todetaan kuitenkin eräänkin palkankorotuserän osalta, että se kohdistetaan paikallisesti muihin kuin tasoryhmien ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Eli sillä osaltaan pienennetään lakisääteistä palkkaharmonisaatiotarvetta.
”Palkankorotukset ja palkkaohjelma ovat täsmälleen samat kuin kesäkuussa”
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi eilen maanantaina, että nyt nähdyssä ratkaisussa olevat palkankorotukset ja palkkaohjelma ovat täsmälleen samat kuin mistä muut kunta-alan osapuolet jo sopivat kunta-alan erillisratkaisussa kesäkuussa.
Pitkittyneen työriidan keskellä hoitajaliitot Tehy ja Super olivat päätyneet erittäin vaikeaan tilanteeseen. Lakisääteinen palkkaharmonisaatio oli muutenkin tulossa. Sen ympärille rakennettu ratkaisu palkkauksen kehittämisestä toi sopimukseen prosentteja, joita hoitajaliitot saattoivat esitellä omilleen.
Toisaalta julkisuudessa on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hyvin tai huonosti palkkaharmonisaatioon tarvittavat eurot on tähän mennessä budjetoitu tuleville hyvinvointialueille.
KT:n tutkimuspäällikön Mika Juutisen mukaan palkkausjärjestelmän uudistamisen ja palkkojen yhdistämisen hintalappu on ensi vuonna noin 60–65 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulevat lisäksi muut sovitut korotukset. Juutisen mukaan ensi vuonna sote-sopimuksen kustannukset nousevat yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla, ja päälle tulee vielä nyt sovitun kertaerän kustannus.
Yksi kiinnostava kysymys on, nähdäänkö vielä jonkinlainen uusi vääntö uusien hyvinvointialueiden lisärahoitustarpeesta ja näkeekö valtiovarainministeriö jonkinlaista tarvetta päivittää budjettiarvioita.
Ikääntyvä Suomi kärsii kroonisesta hoitajapulasta. Hoitajien palkoista puhutaan myös tulevina vuosina. Julkisen talouden pelimerkit ovat kuitenkin vähissä, joten jatkossa paine kasvaa ohjata vähäisiä pelimerkkejä entistä tarkemmin markkinatalouden perusteiden mukaisesti sinne, missä pula työvoimasta on suurin.
Pitkäaikaisia vaikutuksia
Jos näkökulmaa laajentaa, nyt tehdyllä kunta-alan sopimushimmelillä voi olla myös pitkäaikaisia vaikutuksia kansantaloudelle ja työmarkkinoille.
Kunta-alan erillissopimuksessa sovittiin palkkaohjelmasta, joka koskee myös Tehyn ja Superin hoitajia. Palkkaohjelma nakuttaa viiden vuoden ajan kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöille yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia. Yleinen linja määrittyy ainakin lähivuodet tietyistä vienti- ja kuljetusalojen sopimuksista.
Teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa ei löytynyt sopua ensi vuoden palkankorotuksista syyskuun aikana. Kunta-alan palkkaohjelma tuo osaltaan neuvotteluihin soraa rattaisiin. Lähiviikot näyttävät, millaisilla askelmerkeillä sopimusvääntö vientialoilla jatkuu.
Yhden syksyn voi ajatella poikkeustilanteena, mutta viisi vuotta on pitkä aika. Vientialojen neuvotteluille ja laajemmin suomalaisille työmarkkinoille voi olla laajoja vaikutuksia sillä, että kunta-alan palkkaohjelma raamittaa neuvotteluita vuosien ajan.
Yleistyykö turvaamistoimen hakeminen?
Toinen laajempi kysymys liittyy työtaisteluihin. Tehyn ja Superin sopimusväännössä lakonuhkia kohdistettiin teho-osastoihin ilman, että suojelutyöstä oli sovittu. Hoitajaliittojen suojelutyölinja herätti kovaa kritiikkiä. Käräjäoikeus kielsi väliaikaisena turvaamistoimenpiteenä teho-osastoja koskevien lakkojen toimeenpanon.
Menneen vuoden aikana työnantajapuolelta on haettu turvaamistoimipäätöksiä myös Keitele Groupin ja UPM:n sopimusvääntöihin liittyen. Nähtäväksi jää, yleistyykö turvaamistoimen hakeminen nyt työmarkkinoilla laajemmin.
