Hyvinvointialue vastaa nyt kansalaisten sote-palveluista, mutta ihmisten terveyden edistäminen kuuluu myös kunnalle. Laki ei kuitenkaan määrää, miten kunta tästä tehtävästä huolehtii.
Tavallisena tiistai-iltapäivänä Viitasaaren uimahallin kuntosalilla käy kova kuhina, kun toistakymmentä naista aloittelee kansalaisopiston kuntopiiriään. Liikuntaneuvoja Jonna Leppäsen johdolla eri-ikäiset naiset tekevät alkulämmittelyä musiikin tahtiin.
Kansalaisopiston liikuntaryhmät houkuttelevat Leppäsen muitakin kuin himoliikkujia.
– Tarjontaa on monenlaisille kohderyhmille, mikä madaltaa kynnystä kokeiluun, hän sanoo.
Kuntopiiri on yksi osa viitasaarelaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Tämänkaltaista toimintaa liikuntatutkijat haluaisivat Suomessa nähdä nykyistä enemmän, sillä viimeaikaiset liikuntatutkimustulokset kertovat, että suomalaisten kunto on heikentynyt hälyttävää tahtia.
Kunnilla on lakiin perustuva vastuu ihmisten hyvinvoinnista, ja kunnan pitää päätöksenteossaan ottaa huomioon päätösten vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen.
Päätöksentekijöiden vastuuta korostaa myös Viitasaarella kunnallisvirkamiehenä pitkän uran tehnyt, nykyisin vapaa-aikatoimenjohtajana työskentelevä Jorma Rihto.
Rihdon mielestä asioita on Viitasaarella hoidettu mallikkaasti ja puitteita liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen on tarjolla.
Esimerkkeinä hän luettelee uimahallin ja sen yhteydessä toimivan monitoimihalli Areenan, kaupungin omat kuntosalit, kansalaisopiston ja omatoimiaikoinakin palvelevan kirjaston, laskettelukeskuksen läheisyyteen rakennetut kuntoportaat sekä hoidetun latuverkoston.
– Suuri haaste on se, millä tavalla yksilön omaa vastuuta itsestään pystytään korostamaan. Että kaikki ei ole yhteiskunnan harteilla, Rihto huomauttaa.
Erityisesti työikäisiä ihmisiä tällaiseen vastuunottoon kannustaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Liikkuva aikuinen -ohjelma (siirryt toiseen palveluun).
Viitasaari on yhdessä Pihtiputaan kanssa aloittanut ohjelman puitteissa Wiitaunionin liikuntaneuvonta -hankkeen. Se on tarkoitettu työikäisille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän.
Viitasaarella hankkeen liikuntaneuvoja on toisen puolen työajastaan kansalaisopiston ryhmiä ohjaava Jonna Leppänen.
Neuvontaan voi hakeutua itsenäisesti, mutta liikuntaneuvojalle voidaan myös ohjata esimerkiksi työvoimatoimistosta, terveyskeskuksesta tai vaikka apteekista.
Leppäsen mukaan neuvontaan tähän mennessä osallistuneet ovat saaneet uutta virtaa liikkumiseen, ja yleensä myös ravitsemus, uni ja arjessa jaksaminen ovat parantuneet.
Liikuntaneuvonnan tulevaisuus on vielä avoin, mutta Leppänen toivoo, että kaupunki jatkaisi toimintaa sen jälkeen, kun hankerahoitus päättyy vuoden 2024 syksyllä.
– Olisi hyvä, että voitaisiin omana toimintana sitten laajentaa neuvontaa myös lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin, Jonna Leppänen toteaa.
Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa alkutekijöissään
Sote-uudistuksessa on puhuttu paljon kuntien ja hyvinvointialueiden rajapintayhteistyöstä. Lainkin mukaan kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä.
Liikuntaneuvonta on Jorma Rihdon mukaan hyvä esimerkki tällaisesta. Se tosin alkoi ennen kuin sote-palvelut siirtyivät pois kunnilta.
Tällä hetkellä yhteistyö on hieman hajanaista, kun hyvinvointialue vielä laatii palvelustrategiaansa, Rihto sanoo.
– Toivoisin, että päästäisiin pian jo käytännön yhteistyöhön oikeiden ihmisten kanssa. Ettei vain rakenneta hallintokaavioita.
Valtio maksaa hyvinvoinnin edistämisestä porkkanarahaa
Kunnan on seurattava asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden kehittymistä ja raportoitava siitä valtuustolle.
Valtiokin seuraa tilannetta. Se kannustaa kuntia asukkaidensa hyvinvoinnin kohentamiseen maksamalla tuloksekkaasta työstä valtionosuuden lisäosaa hyte-kertoimen mukaan (siirryt toiseen palveluun).
Rihdon mukaan tämän porkkanarahan suuruus ei ole merkittävä; tärkeämpää on ihmisten terveyden, ja myös onnellisuuden, edistäminen.
– Terve sielu terveessä ruumiissa, ei se ole pelkkä klisee, hän huomauttaa.
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta muistuttaa, että kunta hyötyy hyvinvoivista asukkaista myös taloudellisesti.
Hyte-kertoimella on Lehtosen mukaan informatiivinen vaikutus, vaikka sen euromääräinen vaikutus kunnan talouteen onkin mitätön.
– Terve ihminen tuottaa todennäköisesti paremmin verotuloja, eli siinä on suora talouden kannustin.
