Ylen Riistetyt-dokumenttisarjan ensimmäisessä osassa tavataan ihmiskaupan uhri Janet, joka vihaa miehiä ja haaveilee tavallisesta elämästä.
Janet syntyi teiniäidille orpokodissa Romaniassa. Laitoksessa häntä hyväksikäytettiin lapsesta asti. Ihmiskaupan uhrina hänet pakotettiin myymään itseään Suomessa. Kuva: Yle
Pauliina Leinonen
Janet päästää kotiinsa Mikki Hiiri -paidassa ja tukka sekaisin. Koti on sotkuinen. Lattialla lojuu roskia ja Raamattu. Lapsenkasvoinen alle 30-vuotias nainen sanoo, ettei hänellä ollut äitiä, joka olisi opettanut siivoamaan. Janet haaveilee tavallisesta arjesta ja yrittää selviytyä hengissä. Hän on ihmiskaupan uhri.
– Työni sai minut vihaamaan miehiä ja ajattelemaan, että he haluavat vain yhtä asiaa, hän sanoo Ylen Riistetyt-dokumenttisarjan ensimmäisessä, seksikauppaa käsittelevässä osassa.
Janet tuotiin Suomeen Romaniasta 2019. Hän teki töitä maksullisena seuralaisena Tampereella, Turussa ja Helsingissä.
– Tein tonneittain rahaa ensimmäisinä kuukausina, koska olin uusi ja näytin lapselta. Se kiehtoi miehiä. Minulla oli jopa 14 asiakasta päivässä. Se oli hyvin raskasta.
Janet syntyi orpokodissa asuvalle teiniäidille ja päätyi itse saman tien orpokotiin. Muistot lapsuudesta ovat surkeita.
– Pahinta oli se, kun olimme kaikki vessassa, ja meidät pakotettiin juomaan ja syömään jätöksemme.
”
Pahinta oli se, kun olimme kaikki vessassa, ja meidät pakotettiin juomaan ja syömään jätöksemme.
Lasten luona kävi öisin mieslääkäri, joka hyväksikäytti heitä seksuaalisesti.
Janet adoptoitiin 4-vuotiaana. Teini-ikäisenä hänet potkaistiin kotoa, koska hänen kasvattiäitinsä syytti Janetin biologista äitiä prostituutiosta.
– Minusta tulisi samanlainen (kuin äitini), koska olen samaa verta.
Janet päätyi kadulle ja alkoi myydä itseään.
Melkein puolet Euroopan ihmiskaupan uhreista on köyhästä Romaniasta. Riistetyt-dokumentin ohjaaja Jeanette Björkqvist matkaa Romaniaan puhumaan ihmiskaupan uhreja auttavien kanssa. He sanovat suoraan maansa olevan tekopyhä ja vaikenevan seksityöntekijöistä. Halua muuttaa tilannetta poliittisesti ei ole.
– Jos asema omassa perheessä on heikko, joutuu häirinnän kohteeksi ja syrjäytyy, eikä halua mennä kouluun. Se kaikki alkaa lapsuudesta. Syyt liittyvät perheeseen ja talouteen ja yhteiskunnan vihaan. Silloin haetaan nopeaa tietä ulos köyhyydestä, transprostituoitu seksityöntekijöiden aktivisti Antonella sanoo.
Valtaosa ulkomaille lähtevistä seksityöntekijöistä on Antonellan mukaan kouluttamattomia romaneja. Kun pitää keksiä keino saada ruokaa ja maksaa vuokraa, vaihtoehdoksi jäävät seksityö tai kerjääminen.
– On pakko paeta toiseen maahan, joten ratkaisua haetaan Euroopasta.
Avustustyöntekijä Stefan Matei kertoo ihmiskauppaa pyörittävien saattavan napata lastensuojelulaitoksista jopa 10-vuotiaita lapsia, joita ensin hyväksikäytetään. Kun uhri varttuu ja näyttää 18-vuotiaalta, hänelle tehdään paperit ja lähetetään matkaan.
Laetitia Dragan pyörittää naisia ja lapsia auttavaa Free-yhdistystä ja tekee yhteistyötä ruotsalaisen turvakodin kanssa.
– Vaikka tytöt tietävät ulkomaille lähtemisen riskit, he haluavat ottaa riskin elättääkseen itsensä ja perheensä.
Dragan kertoo Ruotsiin lähtevien seksityöläisten jakautuvan kahteen ryhmään: osa on korkean tason seuralaisia, osa taas haavoittuvampia naisia, kuten epätoivoisia äitejä ja yksinhuoltajia. Heillä on huonoja kokemuksia työstään seksimarkkinoilla, mutta vaihtoehtoa ei ole elämisen takia.
– Tätä asiakkaiden on ehkä ikävä kuulla, mutta he todella vihaavat mennä ulos miesten kanssa, Dragan sanoo.
”
Tätä asiakkaiden on ehkä ikävä kuulla, mutta he todella vihaavat mennä ulos miesten kanssa.
Ylen ohjelmassa haastatellaan myös eläkkeellä olevaa rikosylikonstaapelia Kenneth Erikssonia, joka on tv:n katsojille tuttu TV5:n Alamaailma-sarjasta.
– Romanialainen seksibisnes on Suomessa voimissaan. Hyvin moni naisista tekee töitä sutenööreille. Nainen tekee työt, ja mies vie rahat.
Eriksson sanoo Suomen olevan hyvä paikka romanialaisille, koska poliisi ei ole kovin kiinnostunut puuttumaan asiaan, minkä takia toimintaa ja verkostoja on ollut mahdollista kehittää.
Seuraavassa Riistetyt-sarjan osassa tavataan alaikäisenä Suomeen tullut Murtada, joka joutui riiston kohteeksi työmarkkinoilla. Seitsemän vuotta myöhemmin hän käy edelleen yksinäistä taistelua oikeuksiensa puolesta.
Pohjoismaissa elää tuntematon määrä lapsiperheitä ja alaikäisinä tulleita nuoria aikuisia ilman virallista statusta. Kuva: Yle
Kolmas osa käsittelee puolestaan tuhoutunutta lapsuutta. Pohjoismaissa elää tuntematon määrä lapsiperheitä ja alaikäisinä tulleita nuoria aikuisia, joilla ei ole virallista statusta yhteiskunnassa.
Riistetyt – Seksikauppa tulee torstaina 2.2. TV1-kanavalla klo 20.00.
