Teemu Nevanlinna, 10
Koirien ominaishaju muodostuu ihon pinnassa elävien mikrobien eli pieneliöiden sekä ihon tali- ja hikirauhasten tuottamista eritteistä. Kun turkki kastuu, eritteiden tuottamat hajut haihtuvat ympäristöön, jolloin ne haisevat voimakkaammilta.
Mitä terveempi koira on, sitä vähemmän sen turkki haisee. Jos kastuneen tai kuivan koiran turkki haisee yllättäen erityisen happaman eltaantuneelle tai muuten pahalle, kannattaa asiaan kiinnittää enemmän huomiota.
Syynä voi olla bakteerien tai hiivojen aiheuttama ihotulehdus. Tulehtunut iho punoittaa ja kutisee, ja siinä on erilaisia näppylöitä. Koiran olon helpottamiseksi turkki kannattaa silloin pestä koirille tarkoitetulla pesuaineella. Jos oireet jatkuvat, on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin.
Tervettä koiraa ei tarvitse pestä kuin silloin, jos ihossa on ongelmia tai turkki on jostakin syystä likaantunut. Perussiisteydestä kannattaa kuitenkin pitää huolta: esimerkiksi lenkillä tulleet kurat on hyvä huuhdella pois ja tassujen kuntoa tarkkailla. Tassujen pohjissa oleviin karvapaakkuihin voi kertyä muun muassa hiekkaa, joka ärsyttää ihoa.
Leena Saijonmaa-Koulumies
eläinlääketieteellisen dermatologian dosentti,
pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
Neil Armstrong oli ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen. Kuva: Keystone Press Agency
Miksi Kuussa ei ole käyty uudestaan?
Olli Felin, 9
Kuussa on käynyt kuusi avaruusmiehistöä vuosina 1969–1972. Yhteensä siellä on kävellyt 12 ihmistä.
Sittemmin kuulennot järjestänyt Yhdysvaltojen ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasa alkoi suunnitella etenkin luotainmatkoja eli miehittämättömiä avaruuslentoja. Monet niistä suuntautuivat Aurinkokuntamme ulko-osiin Jupiteriin ja Saturnukseen. Keskeinen syy oli, että nuo planeetat tunnettiin huonommin.
Luotainmatkat ovat olleet suhteellisen helppoja ja edullisia järjestää. Raketin polttoaine painoi viimeisellä miehitetyllä kuulennolla peräti noin 2 500 tonnia. Aluksen laskeutuminen ja paluulento kuluttavat paljon.
Jupiteriin ja sitä edemmäs suuntautuneilla luotainmatkoilla polttoaineen määrä on ollut murto-osia siitä. Luotainten radat on nimittäin helppo suunnitella etukäteen, ja niiden pieniin korjaamisiin tarvitaan vain vähän polttoainetta.
Luotainmatkat ovat myös tehokkaita. Yhdellä onnistuneella lennolla voidaan lähettää tietoa kaikista isoista Jupiterin tai Saturnuksen kuista. Tämän tekevät mahdolliseksi pienet ja kevyet mittalaitteet ja kamerat.
Muutkin Aurinkokunnan planeetat ovat olleet luotainmatkojen kohteena. Lisäksi on tutkittu tarkkaan muutamia komeettoja ja asteroideja.
Kuuta ei ole kuitenkaan unohdettu, vaan sielläkin lentää luotaimia. Nasan tavoitteena on, että sinne lähtisi miehitetty lento vuonna 2025. Yksittäisen lennon sijaan tarkoituksena on luoda lopulta Kuuhun pysyvä avaruusasema.
Harry Lehto
tähtitieteen dosentti
Turun yliopisto
Sateenkaarta näkyy aina enintään puolikaaren verran. Kuva: Sachelle Babbar
Olemme nähneet pallonmuotoisen sateenkaaren. Miksi ja miten se on pallonmuotoinen ja miksi sen näki vain aurinkolaseilla?
Siiri Aalto, 12
Sateenkaari syntyy auringonvalon taittuessa vesipisaroista. Se ilmestyy aina vastakkaiselle suunnalle kuin aurinko. Sateenkaarta näkyy aina korkeintaan puolikaaren verran, usein lyhyempi pätkä.
Jos kysyjän havaitsema ilmiö näkyi Auringon suunnalla, se ei ole sateenkaari, vaan todennäköisesti halo.
Halo näkyy useimmiten auringon ympärillä olevana vaaleana renkaana. Halot voivat olla myös esimerkiksi kaaria tai kirkastumia. Niitä voi näkyä myös koko taivaan alueella. Joskus haloissa on havaittavissa kaikkia sateenkaaren värejä. Halot syntyvät auringonvalon heijastuessa korkealla ilmakehässä olevista jääkiteistä.
Aurinko on niin kirkas, ettei sitä saa koskaan katsoa paljain silmin. Aurinkolasit auttavat näkemään lähellä aurinkoa olevia haloja, mutta silloinkaan ei saa katsoa suoraan aurinkoon. Haloja on paras katsoa, kun peittää auringon vaikkapa nostamalla käden sopivasti eteen tai astumalla talon nurkan taakse.
Markku Poutanen
professori
Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus
Jos sää on huono, suuren vesistön ylitys voi arveluttaa lintuja. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Voiko linnuilla olla lentopelkoa?
Vesteri Lotvonen, 9
Linnut kohtaavat varmasti usein tilanteita, joissa lentäminen tuntuu epävarmalta ja pelottavalta.
Korkeassa puussa tai jyrkänteellä pesässä kasvaneen poikasen esimerkiksi on jossain vaiheessa uskallettava tehdä ratkaiseva päätös. Pitäisi heittäytyä ilmaan ja luottaa, että siivet kantavat, vaikka epäonnistuminen olisi kohtalokasta. Usein emot ovat mukana rohkaisemassa ensiyritystä.
Vanhemmatkin linnut voivat olla epävarmoja omista lentotaidoistaan esimerkiksi silloin, kun vastassa on suuren vesistön ylitys. Jo Suomenlahden yli lentäminen voi olla monille muuttolinnuille arveluttavaa erityisesti huonoilla säillä.
On hyvin yleistä, että vastatuulella linnut eivät uskalla lähteä ylittämään merta, vaan kääntyvät rannikolla takaisin. Hommaan uskalletaan parhaiten myötätuulessa tai tyynellä säällä. On vaikea sanoa, onko tuonkaltaisissa tilanteissa kyse enemmän harkitsevaisuudesta vai pelosta.
Tarkkaa tutkimustietoa siitä, miten linnut kokevat lentopelkoa, ei ole. Lajien ja jopa yksilöiden välillä näyttää kuitenkin olevan eroja siinä, millaisiin tilanteisiin uskaltaudutaan mukaan. Monesti huippulentäjä muuttohaukka esimerkiksi uskaltaa lähteä meren ylitykseen huonommassakin säässä, mutta harakka uskaltautuu harvoin edes ulkosaaristoon.
Aleksi Lehikoinen
yli-intendentti
Luomus
Punapuut kasvavat yli satametrisiksi Kaliforniassa. Kuva: TONY CRADDOCK / SCIENCE PHOTO LIBRARY
Kuinka pitkäksi puut voivat kasvaa?
Unto Lehtimäki, 11
Kasvaakseen pitkiksi puut tarvitsevat riittävästi valoa, vettä ja ravinteita sekä niille suotuisan ilmaston. Nuo olosuhteet mahdollistavat sen, että puilla on pitkä vuotuinen kasvukausi. Puut kasvavat pituutta koko ikänsä.
Guinnessin ennätysten kirjan mukaan pisin elossa oleva puu on Kaliforniassa Yhdysvalloissa kasvava punapuu. Vuonna 2019 sen pituus oli 116 metriä. Se saattaa tosiaan olla maailman pisin puu tai on ainakin yksi niistä. Punapuut voivat olla yli 2 000 vuotta vanhoja Niillä on paksu kaarna, joka on suoja-aineineen hyvä suoja hyönteistuhoja vastaan.
Suomessa on lyhyt kasvukausi, mutta täälläkin kasvaa pitkiä puita. Luonnonvarakeskuksen mittausten mukaan Punkaharjulla kasvaa lähes 50 metriä pitkiä euroopanlehtikuusia. Tavallisetkin kuuset voivat kasvaa Suomessa yli 40 metriä pitkiksi. Metsätaloudessa kuuset kaadetaan paljon sitä lyhyempinä, joten pisimmät puut löytyvätkin suojelluilta alueilta.
Heljä-Sisko Helmisaari
metsämaatieteen professori emerita
Helsingin yliopisto
Oikaisu 5.10. kello 11.22: Korjattu tieto, että viimeisellä miehitetyllä kuulennolla raketin polttoaine painoi noin 2 500 tonnia. Alkujaan tekstissä luki noin 2 500 kilogrammaa.
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
