Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä julkaisee helmikuun puolessa välissä keinot, joilla yritetään helpottaa työvoimapulaa.
Terveyskeskuslääkäri Tuire Saloranta laskeskelee, miten paljon työpäivästä kuluu kaikkeen muuhun kuin lääkärin työhön. Töihin tullessaan Saloranta etsii kellarin varastosta puhtaan työasun. Kun lääkevarasto tyhjenee, lisää lääkkeitä pitää lähteä hakemaan itse. Potilastietojen sanelussa käytetään puheentunnistusta, mutta aikaa kuluu yhä tietojen korjaamiseen ja tarkistamiseen.
Saloranta myös tuhoaa paperit itse, koska potilastiedot ovat salassapidettäviä.
– Tuntuu pöljältä tuskailla töiden kanssa, jotka joku toinen osaisi tehdä nopeammin. Sitten on ihmisiä, joilla ei ole töitä. Lääkärille ei pääse, kun lääkäri hakkaa sihteerin töitä.
Saloranta on toiminut terveyskeskuslääkärinä 19 vuotta, eikä sinä aikana apuna ole ollut yhtään osastosihteeriä. Puolen tunnin vastaanoton aikana pitää kuunnella potilasta, etsiä hänen ongelmiinsa ratkaisu ja hoitaa paperityöt. Yhä enemmän avustavia töitä kasaantuu myös hoitajille, joita on muutenkin Vantaan Myyrmäen terveysasemalla aivan liian vähän.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) vetämä työryhmä etsii parhaillaan keinoja, joilla sotealan henkilökuntapulaa helpotetaan. Työssä ovat mukana sekä työntekijöiden että työnantajien edustajat. Valmista pitäisi tulla 15. helmikuuta.
Lastenlääkäri pesee leluja
Työryhmässä on saavutettu yhteisymmärrys yhdestä asiasta: hoitoalan tehtävänkuvia on muutettava. Jos lääkärin tai hoitajan aika kuluu kirjaamiseen tai siivoamiseen, se vain kasvattaa jonoja. Rekrytointia voisi muuttaa esimerkiksi niin, että jos avoinna on kaksi sairaanhoitajan paikkaa, ja hakijoita ei tule, voisi palkata kaksi osastosihteeriä. Hoitajien aika vapautuisi hoitamiseen.
Työryhmän työtä organisoi lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Mäntyranta on törmännyt matkan varrella kummallisiin käytäntöihin.
– Jos lastenlääkäri joutuu vastaanottokäyntien välissä tai hoitopäivän päätteeksi pesemään leluja niin on selvää, ettei se ole järkevää ajankäyttöä, Mäntyranta sanoo.
Monilla alueilla muutoksia ollaan jo tekemässä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella vähennettiin muutama vuosi sitten osastosihteereitä. Tuolloin ajateltiin, että tietojärjestelmät kehittyisivät nopeasti ja tilastointiin tulisi lisää vauhtia. Toisin kävi. Lääkäreillä kului entistä enemmän aikaa kirjaamiseen. Virheitäkin tuli.
Nyt Keski-Pohjanmaalla ollaan palaamassa taaksepäin ajassa: sihteereitä halutaan taas palkata lisää.
Kaikki keinot otettava käyttöön
Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa. Se ei kuitenkaan käy käden käänteessä. Hoitajapula on maailmanlaajuinen, ja Suomi joutuu kilpailemaan hoitajista niin Norjan, Ruotsin, Saksan kuin Britanniankin kanssa.
– Erityisesti sairaanhoitajia voitaisiin ottaa paljonkin lisää, mutta se ei riitä, kun väestö vanhenee ja palveluntarve kasvaa. Kaikki keinot on otettava käyttöön, Mäntyranta sanoo.
Terveyskeskuslääkäri Tuire Saloranta kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Vieraasta kulttuurista tulevan ihmisen kouluttaminen ja suomen kielen oppiminen voi kuitenkin kestää hänen kokemuksensa mukaan jopa kymmenen vuotta.
– Sihteeri on perehdytettävissä muutamassa päivässä tai viikossa. Siitähän saisi paljon nopeammin lisäresurssia tekemään työtä.
Tehy vastustaa hoiva-avustajien kouluttamista
Ajatus tehtäväkuvien uudistamisesta saa tiettyyn rajaan asti kannatusta myös hoitajien etujärjestö Tehyltä ja lähi- ja perushoitajia edustavalta Superilta.
Tehy ajaa ensisijaisesti palkkojen ja työolojen parantamista. Tehyn toinen varapuheenjohtaja Pipsa Allén näkee, että työolot ovat huonontuneet, koska hoitajat eivät voi enää keskittyä hoitamiseen.
– Kun rahaa ei ole, avustavia tehtäviä on siirtynyt koko ajan lisää hoitajille. Mutta kun tehtäviä aletaan jakaa uudelleen, on hirvittävän tärkeää, että harkinta tehdään niissä työyksiköissä, jotka tietävät tarkalleen, mitkä tehtävät on järkevää siirtää jollekin muulle.
Tehy suhtautuu nihkeästi siihen, että Suomessa on päätetty kouluttaa 2 500 uutta hoiva-avustajaa. Tehy perustelee kantaansa sillä, että potilasturvallisuutta ei saa vaarantaa eikä kelpoisuusehtoja alentaa.
– Työtä tehostaisi se, että palkattaisiin välinehuoltajia, varastonhoitajia ja henkilökuntaa potilaiden kuljetukseen, Allén sanoo.
Viime kädessä työnkuvan muutokset ja palkkaus ovat vuoden alusta käynnistyneiden hyvinvointialueiden vastuulla. Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta uskoo, että tässäkin raha on paras konsultti. Väki vanhenee, eikä hoitajien määrä lisäänny: uusia keinoja on uskallettava ottaa käyttöön.
Näin on tehty esimerkiksi Pirkanmaalla: sairaanhoitajat eivät enää hoida talon sisäisiä potilaskuljetuksia. Tehtävään on palkattu potilaskuljettajia.
Hyvinvointialuejohtaja jakaisi hoitajien taakkaa roboteille ja muille ammattikunnille – ”Hoitotyössä olevien on arvioitava, minkä osan siitä voisi tehdä joku muu”
Hoiva-avustajia palkattaisiin tuhatpäin vanhustenhoitoon, jos heitä olisi tarjolla, kertoo THL:n kysely
