”Ensi yönä ei tule uni silmään”, totesi 99-vuotias Aronen.
Väinö Arosen syntymäpäivä sattui samalle päivälle kuin Presidentinlinnassa pidetty juhla sotaveteraaneille. Vieressä tytär Pirjo Andersson. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Jukka Harju HS
Perholainen sotaveteraani Väinö Aronen vietti torstaina 99-vuotissyntymäpäiviään ikimuistettavalla tavalla. Aronen osallistui sotaveteraaneille ja lotille tarkoitettuun itsenäisyyspäivään liittyvään juhlaan, joka pidettiin Presidentinlinnan Valtiosalissa. Juhlatilaisuutta isännöivät presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.
Se oli Arosen ensimmäinen kerta Linnan juhlissa. Kadetit seisoivat rivissä, pöydällä oli vielä muutama syömätön punainen macaron-leivos.
”Eihän tällaisesta ole voinut uneksiakaan tällainen tavallinen maantienlaidan kulkija”, Aronen totesi kahvitteluhetken jälkeen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja presidentin puoliso Jenni Haukio tervehtivät vieraita Valtiosalissa torstaina iltapäivällä lotille ja veteraaneille pidetyssä juhlassa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Aronen palveli sodassa kenraali Ruben Laguksen joukoissa kuorma-auton kuljettajana ja teki sodan jälkeen pitkän uran reittiliikenteen linja-autonkuljettajana Keski-Suomessa.
Hän ehti olla naimisissa 75 vuotta ennen kuin vaimo Elli kuoli vajaa vuosi sitten. Arosella on kolme lasta, joista tytär Pirjo Andersson oli torstaina hänen saattajana Linnassa.
Presidentti Niinistö muistutti juhlapuheessaan, miten veteraanit kovista kokemuksista huolimatta tekivät paluun elämään sodan loputtua, kun edessä oli oman elämän ja yhteiskunnan rakentaminen.
”Haluan kertoa, että me muistamme, kunnioitamme ja kiitämme”, Niinistö sanoi ennen kuin siirtyi juttelemaan veteraanien kanssa. Heitä ja lottia oli paikalla parikymmentä.
Lue lisää: Eero Blåfield, 101, kertoo, miten kohtasi rintamalla aivopestyjä neuvostosotilaita: ”Annettiin niille tupakit”
Aronen oli selvästi vaikuttunut tilaisuudesta.
”Tämä on ihan ihmeellistä. Ei tätä ole kuin joskus valokuvista nähnyt, ja nyt on täällä itse. Itsenäisyyspäivän juhlien seuraaminen on aina ollut valtakunnan suuri kohokohta”, Aronen sanoo.
”Ainutlaatuinen tilaisuus oli. Ensi yönä ei tule uni silmään, kun on ollut niin paljon tapahtumia muutaman tunnin aikana.”
Tytär kuiskaa vieressä, että ehkä uni tulee pienellä määrällä konjakkia.
Aronen kertoo Niinistön kyselleen häneltä sota-ajoista. Hän kertoi kesästä 1944 Viipurissa, kun se menetettiin ja peräännyttiin. Hän kertoi myös, miten he odottivat vastahyökkäystä, mitä ei koskaan tullut.
Ja hän kertoi myös, miten sodassa tapahtuu asioita, joita ei halua koskaan enää muistaa.
Aronen itsekin haavoittui sodassa, mutta kuittaa tilanteen lyhyesti.
”Kranaatti räjähti. Ja paljon muutakin.”
Arosen sota loppui juuri, kun Lapin sota oli alkamassa. Hän ehti syksyllä 1944 nähdä, miten saksalaiset perääntyivät ja kaatoivat puhelinpylväätkin tarkoituksenaan estää suomalaisilta takaa-ajon.
Silloin tuli tieto, että kaikki 1923 ja 1924 syntyneet saavat lähteä linjasta ja 1925 syntyneet lähtevät saattamaan saksalaisia Norjan kautta pois. Juna toi Arosen Lahteen, josta hän käveli 35 kilometriä kotiinsa. Pariin päivään hän ei ollut syönyt.
”Kävelin ja nukuin. Kävelin ojaan ja heräsin sieltä. Mietin, että näenkö ikinä enää sellaista aikaa, että saisin voita leivän päälle niin paljon kuin jaksan syödä.”
Sittemmin hänellä on usein kyyneleet vuotaneet, kun hän on laskeutunut takaisin Seutulaan. Sodasta hänellä on selvä käsitys.
”Kun ei vaan ikinä enää tulisi sotaa. Vaikka kuinka huonosti elämä menisi ja olisi taloudellisesti ahdistavaa eikä sitä voita olisi leivän päällä, niin se voittaa silti sen, mitä sota tuo tullessaan.”
”Ettei enää tarvitsisi nähdä niitä mahdottomia hautarivistöjä. Elämä on elämisen arvoista jokaiselle. Jokaisella on Suomessa aika inhimillinen elämä. Kaikista täällä pidetään jollain tavalla huolta, eikä ketään potkaista lokaojaan.”
Niinistö muistutti juhlapuheessaan myös siitä, miten ukrainalaiset ovat löytäneet kykyjä puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan.
”En käsitä, että hyökätään viattomaan maahan, joka ei ole minkäänlainen uhka. Kun on iso, niin käytetään sitä valtaa ja koetetaan saada vielä tuon ja tuon. Siinä ei ole järkeä vähääkään”, Aronen sanoo.
Väinö Aronen ja hänen tyttärensä Pirjo Andersson poistuvat Valtiosalista. Kuva: Juhani Niiranen / HS
