Lukijan mielipide | Kitkarenkaiden käyttö tuo ympäristöhyötyjä

Iso osa katupölystä on peräisin päällysteestä, jota pääosin nastarenkaat irrottavat.

Raul Ekblad kirjoitti (HS Mielipide 1.12.), että kitkarenkaiden käyttö lisää hiekoituksen haittoja. Hän vaati Helsingin nastarengaskieltokokeilun vastapainoksi kitkarengaskieltokatua.

Helsinki kokeilee nastarengaskieltoa Lönnrotinkadulla. Kadun talvihoito tehdään kokeilun aikana normaalisti, eikä kokeilu lisää hiekoitusta eikä muitakaan lisätoimia liukkaudentorjuntaan. Jalkakäytävät ovat kiinteistöjen vastuulla.

Nastarengaskieltokokeilulla halutaan herättää tietoisuutta kitkarenkaiden ympäristöhyödyistä ja selvittää kiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun. Lisäksi arvioidaan kiellon seurauksia ja yleistä toimivuutta. Sitä ei ole käynnistetty kenenkään kiusaksi.

Helsinki on tehnyt vuosia määrätietoista työtä pölypitoisuuksien vähentämiseksi. Olemme kehittäneet kunnossapidon menetelmiä ja osallistuneet tutkimuslaitosten ja muiden kaupunkien kanssa hankkeisiin, joissa selvitetään katupölyn muodostumista ja sen vähentämiskeinoja.

Hiukkaspitoisuudet ovatkin viime vuosina pienentyneet, mutta eivät vielä riittävästi. Helsingin – kuten useimpien muidenkin kaupunkien – vilkasliikenteisten katujen ympäristössä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousevat erityisesti kevätaikaan terveydelle haitalliselle tasolle.

Maailman terveysjärjestö WHO julkisti vuosi sitten uudet terveysperusteiset, aiempia tiukemmat ohjearvot ilmansaasteille. Ne ylittyvät Suomessa monin paikoin, niin myös Helsingissä. Euroopan komissio julkaisi lokakuussa ilmanlaatudirektiiviehdotuksen, jonka mukaan hiukkasten sitovat raja-arvot tiukentuisivat merkittävästi nykyisistä vuonna 2030. Tarvitaan siis yhä tehokkaampia keinoja ilmanlaadun parantamiseksi ja katupölyn torjumiseksi.

Tutkimusten perusteella nastarenkaiden käytön rajoittaminen vaikuttaa merkittävästi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Mitattujen näytteiden perusteella iso osa katupölystä on peräisin päällysteestä, jota pääosin nastarenkaat irrottavat. Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaiden osuuden pienentyminen on vähentänyt pölyhaittoja.

”

Hiukkaspitoisuudet ovat viime vuosina pienentyneet, mutta eivät vielä riittävästi.

Helsinki on asettanut tavoitteeksi vähentää nastarenkaiden osuuden 30 prosenttiin talvikauteen 2030−2031 mennessä. Tieliikennelaki on vuodesta 2020 lähtien mahdollistanut nastarenkaiden käyttökiellot pölyn kannalta ongelmallisilla katuosuuksilla. Tämä on todennäköisesti tehokkain kaupungin käytössä oleva keino nopeuttaa nastattomien talvirenkaiden yleistymistä. Esimerkiksi Oslossa on erittäin tehokkaaksi osoittautunut nastarenkaiden käyttömaksu. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista kaupungeille maksujen käyttöönottoa.

Nastattomien talvirenkaiden yleistyminen vähentää myös tarvetta pääväylien uudelleenpinnoitukseen. Samalla säästetään kustannuksia, vähennetään meluhaittoja ja liikenneruuhkia. Lisäksi melua vähentävän niin sanotun hiljaisen asfaltin käyttöä voidaan lisätä.

Esa Nikunen

ympäristöjohtaja

Suvi Haaparanta

ympäristötarkastaja

Kaupunkiympäristön toimiala, Helsingin kaupunki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.