Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Maailma 2023 | Tänä vuonna sotaan on kolme ratkaisu­mallia: niistä lupaavin voi olla vaarallisin

Ulkomaat|Maailma 2023

Ukraina on ylittänyt kaikki odotukset. Se voi voittaa sodan, vaikka Venäjä mobilisoi talvella lisää joukkoja, kirjoittaa maan­puolustukseen erikoistunut The Economistin toimittaja Shashank Joshi.

Venäläisohjuksen tekemä kraateri Kopylivin kylässä Kiovan lähellä. Venäjä iski lauantaina 14. tammikuuta infratruktuuriin, johon ei kiovalaisviranomaisten mukaan kuitenkaan tullut kriittisiä vahinkoja, eikä ihmisiä loukkaantunut. Kuva:  Valentyn Ogirenko / Reuters

KUKA tahansa kokenut tiedusteluanalyytikko olisi kohotellut kulmiaan, jos viime vuoden maaliskuussa olisi sanottu, että kahdeksan kuukauden päästä Ukraina on vielä itsenäinen maa. Tai että Ukrainan armeija on tappanut tai haavoittanut 80 000 venäläissotilasta, että Venäjän Mustanmeren lippulaiva makaa merenpohjassa ja Ukrainan ilmavoimat lentävät edelleen. Ukraina on ylittänyt kaikki odotukset. Se voi voittaa sodan, vaikka Venäjä mobilisoi talvella lisää joukkoja. Tänä vuonna sotaan on tarjolla kolme ratkaisumallia.

1.

Yksi ratkaisu olisi se, että Venäjä voittaa, vaikka on nyt häviöllä. Venäjän armeija vakiinnuttaa talven aikana eturintamansa ja muodostaa uusista värvätyistä lisää pataljoonia. Yhdysvalloissa republikaanit varustavat uusia asepaketteja Ukrainalle, kun Euroopan resurssit ehtyvät. Venäjän aseteollisuudelta puuttuu puolijohteita ja erikoiskalustoa, mutta se tuottaa tarpeeksi peruspanssaria ja tykistöä uusien joukkojen varustamiseen.

Keväällä Venäjän uudet joukot hyökkäävät ja pakottavat kuukausia puolustaneet Ukrainan joukot perääntymään. Venäjän ohjukset tulittavat koko ajan Ukrainan energia- ja vesilaitoksia. Ensi kesänä Ukrainalla on hätä kädessä. Venäjä valloittaa Hersonin pohjoispuolella sijaitsevan Kryvyi Rihin teollisuuskaupungin sekä Donetskin alueella sijaitsevat Slovianskin ja Kramatorskin. Länsimaat pyytävät Ukrainaa myöntymään Venäjän ehdottamaan tulitaukoon. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin on jokseenkin pakko suostua.

Tulevina kuukausina tai vuosina Venäjä aseistautuu uuteen hyökkäykseen vallatakseen Kiovan.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui lauantaina Britannian pääministerin Rishu Sunakin kanssa, kun Venäjä teki infraiskun Kiovan lähistölle. Kuva Ukrainan presidentinhallinnon välittämä. Kuva:  Reuters

2.

Toinen ratkaisumalli eli pattitilanne on edellistä paljon todennäköisempi. Venäjä mobilisoi satoja tuhansia nuoria miehiä, muttei onnistu kouluttamaan heistä tehokkaita taistelijoita, koska parhaat kouluttajat ovat kaikki rintamalla. Kokeneimmat upseerit ovat kuolleet tai toimintakyvyttömiä. Värvätyistä on muodostettu kevyitä jalkaväkiyksiköitä, joilla ei ole panssareita eikä hyökkäyskapasiteettia, mutta ne pystyvät täyttämään juoksuhaudat ja miehittämään linnoituksia.

Venäjä ilmoitti marraskuussa vetäytyvänsä Hersonin kaupungista ja onnistui evakuoimaan noin 30 000 sotilasta Dnepr-joen länsirannalta. Joukot vetäytyivät itään jättäen jälkeensä valtavan määrän aseita. Tämä oli voitto Ukrainalle, mutta vahvisti Venäjän länsiasemaa joen suojissa. Talven aikana Ukraina etenee ryömintävauhtia ja sen joukot maksavat joka kilometristä raskaat tappiot.

Ukrainalaiset sotilaat Kreminnan lähellä 12. tammikuuta. Kuva:  Anatolii Stepanov / Lehtikuva

Koska Putin ei menesty taistelukentillä, hän pitkittää sotaa infraiskuilla heikentääkseen Ukrainan taloutta, moraalia ja kumppaneita. Euroopalla on vaikeuksia täyttää kaasuvarastot, ja talvella kärsitään sähkö- ja lämmityskatkoista. Putin yrittää sinnitellä ensi vuoden loppuun, jolloin hän toivoo Donald Trumpin valtaavan Valkoisen talon takaisin ja lopettavan tukitoimet Ukrainalle. Pelissä on korkeat panokset. Venäjällä yleinen mielipide kääntyy sotaa vastaan, talous romahtaa ja Putinin asema heikkenee.

3.

Kolmas skenaario on lupaavin, ja ehkä vaarallisinkin. Ukraina pysyy aloitteellisena ja iskee juuri oikeaan aikaan aiheuttaen vakavia vahinkoja Venäjän joukoille niiden vetäytyessä Hersonista ja tuo pitkän kantaman Himars-heittimensä ensimmäistä kertaa riittävän lähelle Krimiä. Venäjän linjat pettävät Luhanskissa, ja Ukraina saa Severodonetskin taas hallintaansa ja etenee nopeasti itään. Venäjän sotilaiksi värvätyt kieltäytyvät taisteluista, kun kaatuneiden määrä kasvaa. Länsimaat toimittavat kiireesti lisää ilmatorjuntaa Ukrainaan, mikä heikentää Venäjän terroritaktiikan vaikutusta, koska se perustuu nopeasti hupenevaan tarkkuusohjusarsenaaliin.

Venäjän tuhottua sotakalustoa on jätetty esille Kiovassa. Kuva lauantailta 13. tammikuuta. Kuva:  Sergei Chuzavkov / ZUMA

Keväällä Zelenskyi määrää armeijansa uuteen rintamaan Zaporižžjaan. Viisi prikaatia pääsee venäläisten linjojen läpi, mikä katkaisee Putinin maasillan Krimiin, ja saartaa Mariupolin kesään mennessä. Ukraina siirtää himarsit etelään ja suuntaa ne Venäjän miehittämän Krimin satamiin, tukikohtiin ja varastoihin. Ukraina uhkaa edetä nimimaalle. Putin esittää uhkavaatimuksen: ”Seis, tai käytän ydinaseita”. Voitto häämöttää, mutta siihen liittyy iso riski.

Julkaistu The Economistin Maailma 2023 -lehdessä (The World Ahead). HS:n tilaajat pääsevät lukemaan koko näköislehden maksutta täältä. Käännös InPress. ©2022 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.