Tähtitieteellisessä mittakaavassa aivan Maan naapurustossa – 40 valovuoden päässä – sijaitsee kivinen maailma, joka muistuttaa lähinnä tarinoita liekehtivästä helvetistä. Eksoplaneetalla on oma valtamerensä, joka peittää käytännössä koko sen pinnan. Toisin kuin Maassa, tuo meri ei ole suolaista vettä, vaan sulanutta laavaa, joka kiehuu jopa 2 000 celsiusasteen lämpötiloissa.
55 Cancri e -nimellä kulkeva eksoplaneetta on kahdeksan kertaa massiivisempi kuin Maa. Tiheydeltään se on jopa kaksinkertainen, mikä tekee siitä tiheimmän tunnetun kiinteän planeetan. Sen aines on verrattavissa lyijyyn.
Muodollisissa yhteyksissä 55 Cancri e tunnetaan nimellä Janssen. Se kiertää emotähteään Copernicusta (myös nimellä 55 Cancri) niin lähellä, että yksi kierros tähden ympäri kestää alle yhden Maan vuorokauden. Yksi vuosi Janssenilla kestää vain 17,5 tuntia.
Ennen näkemättömän tiukka kiertorata selittää, miksi Janssenin lämpötila on polttavan kuuma. Palavan laavapintansa johdosta sitä kutsutaan myös helvettiplaneetaksi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Janssen kiertää emotähteään niin lähellä, että sen olemassaolo kyseenalaistettiin pian planeetan löytämisen jälkeen. Taiteilijan näkemys. AOP
Äkkirikastumisesta haaveileville Janssen on kuin makoisimmista päiväunista: jopa kolmasosa sen massasta on timanttia. Vertailun vuoksi Maan massasta alle tuhannesosa on hiiltä ja siitäkin vähästä vain pieni osa on timantin muodossa.
Janssen jakaa saman tähtijärjestelmän neljän muun planeetan kanssa. Tähtitieteilijät uskovat, että planeetta kiersi tähteä alun perin kaukaisemmalla ja viileämmällä radalla ennen kuin se ajautui lähemmäs Copernicusta.
– Astronomit olettavat, että tämä planeetta muodostui paljon kauempana ja sittemmin siirtyi nykyiselle kiertoradalleen, Yalen yliopiston tähtitieteen professori Debra Fischer sanoo tiedotteessa.
Fischerin tutkijaryhmä on selvittänyt planeetan kiertoradan ominaisuuksia uudella Expres -työkalulla (Extreme Precision Spectometer). Tutkimuksen löydökset voivat tarjota uutta tietoa planeettojen muodostumisesta ja niiden kehittymisestä emotähtensä kiertoradalla.
Tutkimus on julkaistu torstaina Nature Astronomy -lehdessä.
Vaikka Janssen ei alkuaikoinaan ollut yhtä paahtava liekkimeri kuin nykyään, tutkijat päättelivät tutkimustuloksissaan, että eksoplaneetta on aina ollut uskomattoman kuuma.
– Planeetta oli luultavasti niin kuuma, ettei mikään tietämämme selviäisi sen pinnalla, tutkimusta johtanut astrofysiikan tutkija Lily Zhao sanoo.
Uuden Expres-työkalun ensisijainen tavoite on havaita Maan kaltaisia planeettoja.
– Toivomme löytävämme järjestelmiä, jotka ovat samanlaisia kuin omamme, ja ymmärtävämme paremmin muita tuntemiamme järjestelmiä, Zhao sanoo.
Lähde: CNN
