Etenkin SDP ja keskusta perustelevat hallituksen koossa pysymistä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman kriisin hallinnalla sekä Suomen Nato-prosessin loppuun viemisellä, kirjoittaa politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen tuorein kriisi räjähti käsiin tällä viikolla, kun keskusta veti tukensa hallituspuolueiden yhdessä sopimalta luonnonsuojelulailta.
Muu hallitus tyrmistyi. Niiden mielestä teko romutti hallituksen sisäisen luottamuksen.
Käytännössä kriisissä on kyse siitä, että keskusta loikkasi ympäristövaliokunnan tiistaisessa äänestyksessä oppositiopuolueiden eli kokoomuksen ja perussuomalaisten kelkkaan. Niidet äänet kaatoivat täpärällä 9–8 enemmistöllä luonnonsuojelulain mietinnöstä pykäliä, jotka olisivat suojelleet uhanalaista luontoa laajemmin.
Erityisen raivona tempusta ovat vihreät, joille itse asia, eli luonnonsuojelulain uudistaminen, on yksi kauden tärkeimpiä tekoja.
Puheenjohtaja Maria Ohisalon (vihr.) mukaan hallituksessa ei etene mikään, kunnes hallitusviisikko on Marinin johdolla perannut tilanteen läpi ja luottamus hallitusyhteistyöhön palautettu.
Jäissä ovat esimerkiksi neuvottelut lisätalousarvioon kaavailluista, keskustalle tärkeistä sadan miljoonan maatalousrahoista. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson pahoitteli jo, että viljelijät ovat joutuneet keskustan toiminnan sijaiskärsijöiksi.
Saarikko: Mitä pienistä
Pääministeri Marin ohjaa kriisiä parhaillaan virkamatkalta toiselta puolelta maailmaa. Marin kommentoi tilannetta etäyhteydellä Uudesta-Seelannista myöhään keskiviikkoiltana.
– Mikäli hallituskumppanin sanaan ei voi luottaa, niin tilanne on hyvin kimurantti.
Marin arvosteli keskustaa luottamuksen horjuttamisesta, mutta jätti keskustan hallitushalujen jatkon puolueen itse ratkaistavaksi.
– Pitää toivoa, että löydämme nyt selvyyden siitä, onko keskusta sitoutunut hallitustyöskentelyyn vai onko se ennemmin toinen jalka oppositiossa, Marin sanoi.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko toppuutteli keskiviikkona A-studiossa hallituskumppanien reaktioita ja pyysi niitä asettamaan keskustan teon "mittasuhteisiin".
Hallituskumppanien ei pitäisi nyt kompastua luonnonsuojelulain neljään pykälään, Saarikko totesi Maaseudun tulevaisuudelle (siirryt toiseen palveluun).
A-studion haastattelussa hän kehaisi, miten laki on itse asiassa nyt parempi ja lisää suomalaisten intoa luonnonsuojeluun, kun siitä poistettiin maanomistajia rasittavia pykäliä.
Marin: Keskustan tekoa ei voi verrata aikasempiin erimielisyyksiin
Marinin mukaan keskustan toiminta oli poikkeuksellista, mutta oliko pelisääntörikkomus niin paha, ettei hallituksen sisäistä luottamusta ole enää mahdollista palauttaa?
Pikemminkin saattaa olla, että maailmanpoliittinen tilanne on Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin takia niin paha, ettei Marin voi päästää hallitusta kaatumaan.
– Olemme ikään kuin puun ja kuoren välissä. Me tarvitsemme toimintakykyistä hallitusta, Marin kuvasi asian keskiviikkona.
Keskustasta kerrotaan, ettei se missään nimessä haluaisi kaataa hallitusta. Sitä paitsi Saarikon mukaan luonnonsuojelulain toimintatavoissa oli kyse muiden puolueiden aloittamasta irtiottojen jatkumosta.
– Myönnän auliisti, että toimintatapa oli poikkeuksellinen. Poikkeuksellista oli myös vasemmistoliiton poikkeaminen hallituksen rintamasta potilasturvallisuuslaissa, ja poikkeuksellista oli samaten se, että pääministeri itse hakee saamelaiskäräjälaille tukea oppositiosta, Saarikko sanoi Maaseudun Tulevaisuudelle.
Marinin mukaan keskustan rinnastus ontuu. Yksittäisten kansanedustajien äänestämistä potilasturvalllisuuslaissa tai saamelaiskäräjälakia ei voi rinnastaa koko keskustaryhmän irtiottoon luonnonsuojelulaista.
– Sellaisia syitä, jotka oikeuttaisivat tällaiseen toimintaan valiokunnassa, ei ole, Marin sanoi.
Marinin mukaan potilasturvalaissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ponnisteli, jotta sai edes osan ryhmästään sen taakse.
– Puheenjohtajilla on ollut halua ratkoa asioita siten, että hallitustyöskentely toimii ja jatkuu.
Marinin mukaan siitäkin sovittiin, että keskusta saa äänestää saamelaiskäräjälakia vastaan valtioneuvostossa ja eduskunnassa.
– Minulla ei ole sellaista mahtikäskyä, jolla taivuttaisin keskustan hallitustyöskentelyyn, vaan se riippuu keskustasta itsestään, Marin sanoi.
Keskustalle kyse eloonjäämiskamppailusta
Vaalien lähestyessä palataan lopulta puolueiden kannatukseen. Jos se on matala, pitää toimia.
Keskustan kannatus on ollut tänä syksynä historiallisen huono, hiukan yli kymmenen prosenttia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustaa äänesti 13,8 prosenttia ja vuonna 2015 puolue oli 21,1 prosentin äänisaaliilla vaalivoittaja.
Luonnonsuojelulain pykälien vesittäminen oli keskustalta keino vedota sen ydinkannattajakuntaan, jotta sitä vielä kannatusmittauksessa tukevat kymmenen prosenttia äänestäjistä eivät hekin hylkäisi keskustaa kevään eduskuntavaaleissa.
Alle kymmenen prosentin jääminen olisi katastrofi.
Maan ja metsän omaisuuden suojasta puhumalla puolue yrittää vedota keskustaa lähellä oleville ja sitä kannattaville kaikkein keskeisempään arvoon.
Iso kysymys on, mikä merkitys puolueen tahtopolitikoinnilla äänestäjien silmissä enää on.
Taustalla painaa vastuu edellisestä vaalikaudesta, ja nyt – liberaalien RKP:n, vasemmiston ja vihreiden hallituksessa – mikään keskustan sankarteko tai hallituskumppaneiden olon hankaloittaminen ei näytä vakuuttavan kansaa.
Saarikko itse tiivisti asian puoluevaltuuston kokouksessa viime viikonloppuna näin.
– Päättyvän hallituskauden ongelma ei taida niinkään olla se, mitä on tehty, vaan kenen kanssa on tehty. Olo ei ole ollut kotoisa. Mutta on tässä se hyvä puoli, että on ainakin tullut selväksi oman aatteen ytimet – on niitä sen verran puolustettu.
Mikä hyöty temppuhallituksesta enää on?
Marinilta vaaditaan nyt hallituksensa johtamista. Se tarkoittaa myös ikävien asioiden sanomista tai tekemistä.
Vihreiden toivoma kriisikokous pidetään jahka ehditään. Joko se pidetään sunnuntaina, kun Marin on palannut Australiasta, tai viikon lopulla, kun Saarikko on palannut valtionvarainministerien EU-kokouksesta.
Jo etukäteen puoluejohtajat ovat sanoneet, että odotukset kriisikokouksen suhteen eivät ole suuren suuret.
– Kokous itsessään ei muuta mitään, ellei puolueiden sisällä tapahdu muutosta, Andersson sanoi keskiviikkona.
Saarikko sanoi torstaina, että luonnonsuojelulain kaltainen toiminta ei toistumaan. Silti tulevat kuukaudet voivat olla samanlaista tervanjuontia tilanteessa, jossa keskustalla ei ole motivaatiota edistää oman hallituksen hankkeita, eikä muilla puolueilla luottamusta keskustaan.
Niin SDP kuin keskusta korostavat, että Suomeen tarvitaan kriisiaikana toimintakykyinen hallitus. Se on totta.
Toisaalta voi kysyä, mihin tarvitaan enemmistöhallitusta, kun nykyinen eduskunta on joka tapauksessa äänestämässä Suomen Natoon.
Eduskunnan käsittelyssä on jo nyt keskustalle osin hankalia ja muille hallituspuolueille mieluisampia lakeja. Tällaisia ovat esimerkiksi translaki, kaivoslaki, ja rakentamislaki. Hallitus on osoittanut, että ne pystytään kaatamaan – oli maassa toimitusministeristö tai vastentahtoinen enemmistöhallitus.
Kuten Markus Lohi (kesk.) lohdutteli keskiviikkona hallituskumppaneita keskustalaiseen tapaan: Ei pidä murehtia muutamaa pykälää, kun on isompiakin murheita ja huomenna tulee vastaan uusia.
Voit keskustella aiheesta 2.12. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Analyysi: Hallituksesta on tullut kuin viiden puolueen vankila
Marin: Keskustan toiminta ei herätä luottamusta – Saarikon mukaan kyse yksittäistapauksesta, tapa ei jatku
Hallitus ajautui kriisiin: keskusta liittoutui opposition kanssa, hallituskumppanit syyttävät petoksesta ja yhteistyöstä irtaantumisesta
