HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talousuutiset.
Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell nostatti pörssitunnelmaa keskiviikkona puheillaan korkojen nousun mahdollisesta hidastumisesta. Kuva: Drew Angerer / AFP
HS
Keskuspankki vihjaili, osakkeet kallistuivat
Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajan Jerome Powellin keskiviikkoiset lausunnot ovat antaneet markkinoille syytä olettaa, että korkojen nousu alkaisi hidastua.
Keskuspankki on nostanut ohjauskorkojaan roimasti taistellakseen villinä laukkaavaa inflaatiota vastaan. Marraskuun kokouksessa ohjauskorko nousi 0,75 prosenttiyksikköä.
Tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti. Lokakuussa vauhti oli 7,7 prosenttia ja syyskuussa 8,2 prosenttia.
Powellin mukaan keskuspankki voisi hidastaa korkojen noston tahtiaan ”niinkin aikaisin kuin joulukuussa”. Samaan hengenvetoon hän totesi, että inflaation hillitseminen on edelleen kovaa työtä vaativa prosessi.
Yhdysvalloissa inflaatio hidastuikin lokakuussa odotettua enemmän, mikä sai markkinat villiintymään ja osakkeet hetkelliseen kovaan nousuun. Myös keskiviikkona Powellin korkokommentit antoivat pontta pörssinousulle.
Keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkojaan 0,5 prosenttiyksikköä 13.–14. joulukuuta järjestettävässä kokouksessaan.
Kuluttajilla synkät näkymät joulukauppaan
Tuoreet kuluttajaluottamusluvut ennakoivat kuluvan vuoden joulukaupasta selvästi heikompaa kuin viime vuonna. Tilastokeskus kertoi maanantaina, että kuluttajaluottamus pysyi marraskuussa ennätyksellisen heikkona.
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta oli synkin koskaan ja aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan oli ennätyksellisen vähän, Tilastokeskus kertoi kuukausittain tehtävästä kyselyindikaattorista.
Kestotavaroilla tarkoitetaan muun muassa televisioita, huonekaluja ja muita pitkäkestoisia kulutustavaroita.
”Kuluttajien vastaus suurien kulutustavaroiden ostoaikeisiin heikkeni taas uusimmassa kyselyssä. Tämä on selkeä varoitusmerkki joulukaupalle, koska jouluna ostetaan tällaisia kulutustavaroita joululahjaksi”, sanoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin.
Woltin emoyhtiö Doordash aloitti mittavat irtisanomiset
Ruokakuljetusten alustayhtiö Doordash kertoo irtisanovansa yli tuhat työntekijää.
Doordashin toimitusjohtajan Tony Xun mukaan koronaviruspandemian aikana yhdysvaltalainen Doordash kasvoi ja samalla sen työntekijöiden määrä paisui. Nyt kustannukset ovat kasvaneet nopeasti, minkä vuoksi turvaudutaan irtisanomisiin.
Yhdysvaltalaisyhtiö osti suomalaisen Woltin noin vuosi sitten. Doordashin mukaan irtisanomisilla on vaikutusta myös Woltin työntekijöihin.
Woltista kerrottiin HS:lle, ettei Doordashin irtisanomisilla ole laaja-alaisia vaikutuksia Woltin toimintaan tai tiimeihin. Joitain kymmeniä irtisanomisia tehdään Saksassa ja Japanissa. Tietoja siitä, kuinka paljon Woltin työntekijöitä vähennetään tai mitä työtehtäviä irtisanomiset koskevat, ei anneta.
Irtisanomiset eivät tällä hetkellä kosketa Woltin työntekijöitä Suomessa, eikä muutoksilla ole vaikutuksia lähettien toimintaan tai rooliin.
Uniper vaatii Gazpromilta miljardien eurojen korvauksia
Saksalainen energiajätti Uniper aikoo viedä venäläisen Gazpromin välimiesoikeuteen kaasutoimitusten lopettamisesta.
Uniperin tiedotteen mukaan yhtiön tavoitteena on periä toimittamatta jääneestä kaasusta syntyneet menetykset Gazpromilta.
Uniperin mukaan kaasutoimitusten haaliminen muualta markkinalta on tähän mennessä maksanut yhtiölle jo 11,6 miljardia euroa. Yhtiön mukaan kustannusten kertyminen ja kasvu jatkuvat aina vuoden 2024 loppuun saakka.
”Vaadimme merkittävien taloudellisten vahinkojemme korvaamista. Kyseisistä kaasumääristä tehtiin sopimus Gazpromin kanssa, mutta niitä ei ole toimitettu. Meidän piti hankkia korvaavaa kaasua erittäin korkeilla markkinahinnoilla, ja niin on tehtävä edelleenkin. Maksoimme kustannukset, mutta ne eivät ole meidän vastuullamme”, sanoo Uniperin toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubach tiedotteessa.
Vaatejätti H&M aikoo vähentää 1 500 työpaikkaa
Ruotsalainen vaateketju Hennes & Mauritz (H&M) kertoo aikovansa vähentää 1 500 työpaikkaa. Vähennykset ovat osa vaatejätin aiemmin ilmoittamaa säästöohjelmaa, jolla yhtiö yrittää parantaa tehokkuuttaan.
Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että säästöohjelmasta aiheutuu kuluvalle neljännekselle noin 800 miljoonaan Ruotsin kruunun eli noin 70 miljoonan euron suuruinen kulu.
Säästöohjelmallaan H&M haluaa saada aikaan noin kahden miljardin Ruotsin kruunun vuosisäästöt. Ne alkavat yhtiön arvion mukaan vaikuttaa ensi vuoden toisesta puoliskosta alkaen.
H&M:n toimitusjohtaja Helena Helmersson sanoo tiedotteessa, että yhtiö pyrkii auttamaan irtisanottavia työntekijöitä löytämään parhaan mahdollisen ”seuraavan askeleen”.
Yhtiön palveluksessa on lähes 155 000 työntekijää.
Uusia lainoja nostetaan todella vähän
Suomen asuntokauppa näyttää yskivän juuri nyt pahasti. Tuorein tieto tästä saatiin keskiviikkoaamuna, kun Suomen Pankki julkaisi uusia lainatietoja.
Pankin mukaan uusia asuntolainoja nostettiin lokakuussa 1,3 miljardilla eurolla. Tämä on noin kolmannes vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tuolloin asuntomarkkina kävi tosin varsin kuumana.
Pudotusta kuvaa se, että näin vähän asuntolainanostoja on tehty lokakuussa viimeksi vuonna 2004.
Uusista asuntolainanostoista omistusasuntolainojen osuus oli lähes 93 prosenttia ja sijoitusasuntolainojen noin 7 prosenttia.
Uusien asuntolainojen keskikorko nousi selvästi ja oli lokakuussa 3,09 prosenttia. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko oli 3,34 prosenttia ja omistusasuntolainojen 3,07 prosenttia.
Suomen Pankin mukaan asuntolainojen aiheuttamat ongelmat pankeille ovat kuitenkin pysyneet pieninä. Hoitamaton asuntolainakanta oli lokakuun lopussa 1,4 prosenttia suhteessa koko asuntolainakantaan.
Komissio haluaa suitsia kertakäyttöpakkausten määrää, Huhtamäki ei
EU-komissio päätti antaa pakkaustuottajille armonaikaa sopeutua siihen, että kertakäyttöastioista pitää siirtyä uudelleen käytettäviin astioihin esimerkiksi ravintoloissa ja kahviloissa.
Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä, joka on lievempi kuin aiemmin vuotaneet esitysluonnokset. Esityksen mukaan kylmistä ja kuumista juomista 20 prosenttia pitäisi tarjota tällaisissa astioissa vuoteen 2030 mennessä ja osuus nousisi 80 prosenttiin vuonna 2040.
Noutoruuasta 10 prosenttia pitäisi pakata uudelleenkäytettäviin astioihin vuonna 2030 ja 40 prosenttia vuonna 2040. Nettikauppojen pakkauksista aluksi 10 prosentin pitäisi olla uudelleenkäytettäviä, vuonna 2040 jo 50 prosenttia.
Aiemmassa versiossa etenkin vuotta 2040 koskevat tavoitteet olivat paljon tiukempia.
Komission ehdotusta on seurannut Suomessa tiiviisti erityisesti Huhtamäki, jonka kertakäyttöisiin pakkauksiin pakataan nykyisin muun muassa McDonald’sin hampurilaisia ja Starbucksin kahvia sekä satoja muita elintarvikkeita.
Komissio on puuttumassa suoraan Huhtamäen liiketoiminnan ytimeen. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2021 noin 3 575 miljoonaa euroa. Siitä yli neljännes on peräisin esimerkiksi pikaruokaravintoloille ja kahviloille kartonkisia ja muovisia kerta-astioita Euroopassa, Etelä-Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Oseaniassa toimittavalta segmentiltä.