Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Marko nosti pankkiautomaatista keräilijän aarteen – nämä kolikot ja setelit ovat yllättävät arvokkaita

Ihan tavallisten euron kolikoiden ja seteleiden seasta voi löytää yllättävän arvokkaita erikoispainoksia. Kävimme asiantuntijan kanssa läpi niistä kiinnostavimmat.

Löytyykö lompakostasi joku näistä seteleistä? Käsissäsi on keräilyaarre. Kuva:  Pekka Alatalo

Vuonna 2019 suomalainen Marko Manninen oli työmatkalla Saksan Lyypekissä, kun hän nosti pankkiautomaatista huomiota herättävän setelin.

Kyseessä oli 50 euroa, jota numismaatikot eli kolikoiden ja seteleiden keräilijät kutsuvat pakkasileäksi eli suoraan pankin pakasta tulleeksi seteliksi.

– Tein kuten aina, kun kohtaan pakkasileän. Nostin niitä samaan syssyyn enemmän, ulkomaanliikenteen kuljettajana työskentelevä Manninen kertoo.

Manninen onnistui nostamaan tavallisen pankin tiloissa sijainneesta pankkiautomaatista 50 euron setelin, jonka sarjanumeron ensimmäinen kirjain oli X ja painolaattanumero R035. Kuva:  Marko Manninen

Sama seteli toiselta puolelta. Kuva:  Marko Manninen

Manninen tiesi, että jos pakkasileiden joukosta löytyisi keräilyseteleitä, olisivat ne tavallista arvokkaampia. Keräilypiireissä nimenomaan hyväkuntoinen seteli, jossa ei ole taitoksia tai hittikolikko, siis sellainen, johon kukaan ei ole koskenut paljailla sormilla, on arvokkaampi.

Näitä seteleitä tunnetaan vain muutamia kappaleita, ja ne ovat erittäin harvinaisia. Arvo on noin tuhannesta eurosta useampiin tuhansiin euroihin.

Seteleiden joukosta paljastuikin todellinen keräilyhitti.

Manninen onnistui nostamaan tavallisen pankin tiloissa sijainneesta pankkiautomaatista 50 euron setelin, jonka sarjanumeron ensimmäinen kirjain oli X ja painolaattanumero R035.

– Pakkasileänä sen luettelohinta oli tuolloin 130 euroa, Manninen kertoo.

Luettelohinta tarkoittaa arvioita, joka löytyy esimerkiksi suomalaisesta €uro-Catalog 2020 hinnastosta*.

Nämä eurosetelit ovat arvokkaita

Marko Mannisen bongaus ei ole tavanomainen, mutta mitenkään mahdotonta arvosetelin nostaminen pankkiautomaatista tai sellaisen saaminen vaihtorahana takaisin kaupan kassalta ei ole.

– Suurin osa arvokkaista kappaleista tulee silti vastaan muualta kuin kierrosta. Keräilijät vaihtavat niitä keskenään erilaisissa harrastustapahtumissa ja messuilla, kertoo Oulun Numismaattisen Kerhon puheenjohtaja Pekka Alatalo.

Kierrolla Alatalo viittaa tavalliseen kaupankäyntiin tai esimerkiksi pankkiautomaattinostoon. Keräilykappaleen voi bongata vaikkapa kirpputorin kioskin kassalta, kuten kävi helsinkiläiselle Juholle vastikään. Juhon bongaus oli Hallitusmuoto 1919 -kolikko, josta maksetaan nimellisarvoaan enemmän.

Lue lisää: Tarkista 2 euron kolikkosi – se voi olla yllättävän arvokas

Kolikoiden lisäksi myös seteleissä voi piillä aarre.

Monet tietävät, että osa vanhoista eli vuonna 2002 liikenteeseen lähteneistä, Suomessa käytetyistä 50 euron L-seteleistä voi olla arvokkaita.

Tapasin vastikään hollantilaisen miehen, joka oli saanut käsiinsä Suomen 20 euron L / R015-setelin. Vaikka hänelle tarjottiin setelistä 4 000–5 000 euroa, hän ei sitä myynyt.

Vanhojen seteleiden hittejä ovat painolaatoilla H005, H007 ja R047 tunnetut L-setelit. Niitä on Alatalon mukaan liki mahdotonta löytää.

– Tapasin vastikään hollantilaisen miehen, joka oli saanut käsiinsä Suomen 20 euron L / R015-setelin. Vaikka hänelle tarjottiin setelistä 4 000–5 000 euroa, hän ei sitä myynyt, Alatalo kertoo.

Vanhan ja uuden sarjan setelit erottaa toisistaan helpoiten sarjanumeron alkukirjaimien avulla.

Vanhat, Suomen tilaamat setelit tunnistaa L-kirjaimesta. Kirjaimella kerrotaan kyseisen setelin painoerän tilaaja. L tarkoittaa Suomen Pankkia.

Vanhoissa 2002-sarjan seteleissä on vain yksi kirjain sarjanumeron alussa, ja uudessa europa-sarjassa kirjaimia on kaksi.

Vanha seteli ei ole automaattisesti arvokas

Vanha seteli ei ole automaattisesti arvokas. Keräilijät edellyttävät seteliltä usein myös hyvää kuntoa ja harvinaisuutta.

Setelikeräilijöitä kiinnostavat myös valmistusvirheelliset setelit. Kuva:  Pekka Alatalo

Numismaattisessa mielessä kaikkein halutuimpia seteleitä ovat sellaiset, joiden painosmäärät ovat jostakin syystä jääneet tavallista painosmäärää huomattavaksi pienemmiksi. Ne voivat olla myös uudempia seteleitä.

– Lisäksi setelikeräilijöitä kiinnostavat valmistusvirheelliset setelit ja erikoiset sarjanumerot tai palindromit eli numerosarjat, jotka ovat samoja kummastakin suunnasta luettuina, Alatalo kertoo.

Seteleiden osalta asiantuntija suosittelee keskittämään huomion niin sanottuihin Europa-sarjan harvinaisuuksiin. Vuodesta 2013 lähtien liikkeellä olleita seteleitä voi saada hyvällä tuurilla vaihtorahana takaisin Suomessa.

Tavallinen kaupassa kävijä saattaa muun muassa saada käsiinsä N009 painolaattakoodilla ja sarjanumeron NA kirjaimilla merkityn viiden euron setelin. Käytetystä eli kierrosta tulleesta setelistä keräilijät maksavat 20–50 euroa.

Harvinaisuus on painolaattakoodilla N013 ja sarjanumeron NB kirjaimilla tunnettu kymmenen euron seteli, josta keräilijät maksavat kiertäneenäkin 60–150 euroa Kuva:  Pekka Alatalo

Toinen puoli setelistä, joka tunnetaan painolaattakoodilla N013 ja sarjanumeron kirjaimilla NB. Kuva:  Pekka Alatalo

Toinen harvinaisuus on painolaattakoodilla N013 ja sarjanumeron kirjaimilla NB tunnettu kymmenen euron seteli, josta keräilijät maksavat kiertäneenä 60–150 euroa.

– Harvinaisuus on myös painolaattakoodilla N005 ja sarjanumeron kirjaimilla NA tunnettu 20 euron seteli. Siitä keräilijät maksavat kiertäneenä 40–200 euroa. Painolaatalla Z002 ja sarjanumeron kirjaimilla ZD tunnettu 20 euron seteli on puolestaan kiertäneenä 200–350 euron arvoinen, Alatalo kertoo.

Painolaattakoodilla Z002 ja sarjanumeron kirjaimilla ZD tunnettu 20 euron seteli on kiertäneenä 200–350 euron arvoinen, asiantuntija arvioi. Kuva:  Pekka Alatalo

Sama seteli toiselta puolelta. Sarjanumerossa on kirjaimet ZD. Kuva:  Pekka Alatalo

Euroopan laajuisesti ehkäpä se kaikkein harvinaisin seteli on Alankomaiden euron alkuvuosina tilaama viiden euron seteli, jonka tunnistaa painolaatasta G006 ja sarjanumerosta, jonka kirjain on P.

– Näitä seteleitä tunnetaan vain muutamia kappaleita, ja ne ovat erittäin harvinaisia. Arvo on noin tuhannesta eurosta useampiin tuhansiin euroihin, Alatalo kertoo.

Tästä 50 euron setelistä (L / H005) maksetaan kiertäneenä 250–1 000 euroa. Kuva:  Pekka Alatalo

L/H005-setelin toinen puoli. Kuva:  Pekka Alatalo

Myös nämä Suomen L-setelit ovat nimellisarvoaan arvokkaampia

Seteleissä on sarjanumero sekä painolaattakoodi, joka viittaa painotaloon.

★20 euroa L / R015, tunnetaan 2 kappaletta, erittäin harvinainen.

★20 euroa L / R020, tunnetaan muutamia kymmeniä, arvo kunnosta riippuen alkaen noin 600 euroa ja ylöspäin.

★20 euroa L / R029, tunnetaan noin 12 kappaletta, erittäin harvinainen.

★20 euroa L / H006, kiertäneenä 40–100 euroa, täysin virheettömänä 250 euroa.

★20 euroa L / G006, kiertäneenä 40–150 euroa, täysin virheettömänä 300–400 euroa.

★50 euroa L / H005, kiertäneenä 250–1 000 euroa.

★50 euroa L / H007, kiertäneenä 150–600 euroa.

★50 euroa L / R047, kiertäneenä 80–250 euroa.

20 euron seteliä L / R020 tunnetaan muutamia kymmeniä. Setelin arvo on kunnosta riippuen alkaen n. 600 euroa ja siitä ylöspäin. Kuva:  Pekka Alatalo

Toinen puoli samasta setelistä. Kuva:  Pekka Alatalo

Nämä ovat käyttöjuhlarahojen ja juhlarahojen hitit

Keräilyhittejä löytyy myös kolikoista.

Niin sanotut juhlarahat ovat keräilykohteita, joita ei löydy kierrosta. Ne on valmistettu pääsääntöisesti jalometalleista. Esimerkiksi kullasta valmistettujen juhlarahojen arvoon vaikuttaa kullan hinnan vaihtelu.

Juhlarahoissa on myös tiettyjä teemoja, jotka kiinnostavat muitakin kuin numismaatikkoja.

Jos satut törmäämään Tove Jansson -aiheiseen hopeajuhlarahaan, sellaisen hankkimista kannattaa harkita.

– Muumiaiheiset juhlarahat kiinnostavat maailmanlaajuisesti, myös muumifaneja, kertoo Suomen Numismaattisen Yhdistyksen hallituksessa toimiva Marko Manninen.

Käyttöjuhlarahoiksi kutsutaan puolestaan sellaisia rahoja, joista osa on ollut tavallisessa käytössä.

Suomessa valmistettuja käyttöjuhlarahoja, joiden arvo on nimellisarvoaan suurempi, ovat esimerkiksi kahden euron kolikot Hallitusmuoto 2019 ja Risuraha sekä 2006 vuodelta oleva virhelyönti Väärä kartta.

Hallitusmuoto 1919 -käyttöjuhlaraha toiselta puolelta. Kuva:  Juho

Hallitusmuotokolikko 2019:ää, joka kuvastaa valtiovallan kolmijakoa, lyötiin aikoinaan 500 000 kappaletta, ja siksi niitä on erittäin vaikea löytää.

Priimakuntoisesta eli UNC-laatuisesta kolikosta maksetaan parhaimmillaan 15 euroa. Käytössä olleiden kolikoiden hinnat liikkuvat viiden euron molemmin puolin.

VUONNA 2006 lyöty kahden euron kolikko Väärä kartta viittaa nimensä puolesta valmistusvirheeseen.

Alussa keräilijät maksoivat siitä 300–500 euroa. Hintaa pidettiin hulluna.

Suurimpien eurokolikoiden kartat muutettiin nimittäin vuonna 2007 kuvaamaan koko Eurooppaa pelkkien alkuperäisten euromaiden sijasta. Uusi kartta, jossa on mukana mm. Norja, lipsahti osaan Rahapajan lyömistä kahden euron kolikoista jo vuoden 2006 lopulla. Tästä johtuu rahan nimi.

– Näiden kolikkojen arvo on kovasti kiertoa nähneenä noin 25 euroa ja virheettöminä suoraan rahapajan rullista otettuna jopa 150 euroa, kertoo Manninen.

Myös nämä kiinnostavat

KERÄILIJÖITÄ kiinnostavat niin ikään vuoden 2003 1 euron kolikko ja 20-sentin kolikko vuodelta 2000. Kolikot ovat Suomessa lyötyjä, ja niitä on valmistettu suhteellisen pieni erä verrattuna saman arvoisen kolikon lyöntimääriin ajalla 1999–2003 .

– Olen maksanut 2003 vuoden yhden euron kolikosta viisi euroa vuonna 2005, mutta nykyinen hintataso on selvästi halvempi. Uskon, että kolikon voi saada 3 eurolla. 20-senttisen hinnat liikkuvat parissa eurossa, Marko Manninen kertoo.

KÄYTTÖJUHLARAHOJEN Suomi-helmi on niin sanottu Risuraha. Vuonna 2004 lyötyä kahden euron erikoisrahan vaakunapuolen kuva näyttää risulta. Versot kuvastavat EU:n laajentumista.

Risurahan toinen puoli. Versot kuvastavat EU:n laajentumista. Kuva:  Suomen Numismaattinen Yhdistys ry

– Siitä maksetaan näkemättäkin 15 euroa. Priimakuntoisen hinta on 30–40 euroa, jopa 50 euroa, jos sen saa sellaisena, ettei siihen ole kukaan koskenut paljain käsin, eikä siis sormenjälkiä ole, Manninen arvioi.

Käyttörahojen Euroopan laajuinen hitti on entisen ruhtinattaren Grace Kellyn kunniaksi lyöty kahden euron kolikko, jota on lyöty vain 20 001 kappaletta. Kolikoista 5 000 kappaletta on tiettävästi luovutettu Monacon ruhtinas Albertin omistukseen, eikä sitä ole laskettu ollenkaan rahaliikenteeseen.

– Alussa keräilijät maksoivat siitä 300–500 euroa. Hintaa pidettiin hulluna, koska se oli noin nelinkertainen aikaisemmin julkaistuihin San Marinon ja Vatikaanin käyttöjuhlarahoihin verrattuna, Manninen kertoo.

Pilkan kohteeksi joutuneet ostajat voivat nykyään olla tyytyväisiä.

Viime keväänä joku maksoi Grace Kelly -käyttöjuhlarahasta Suomen Numismaattisen Yhdistyksen pitämässä huutokaupassa 3 150 euroa. Kuva:  Suomen Numismaattinen Yhdistys ry

Viime keväänä joku maksoi Grace Kelly -käyttöjuhlarahasta Suomen Numismaattisen Yhdistyksen pitämässä huutokaupassa 3 150 euroa.

Osittainen lähde: Suomen Numismaattinen yhdistys ry, käyttöjuhlaraha-aiheinen tietopankki, Suomen Numismaattinen yhdistys ry , euroseteliaiheinen tietopankki ja Oulun Numismaattinen kerho ry, Harvinaiset eurosetelit

*Luettelon ovat tehneet yhteistyössä Oulun Numismaattinen Kerho ja Pohjois-Karjalan Numismaatikot. Seteleistä ja harvinaisuuksista löytää tietoa myös Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ylläpitämästä tietopankista.