Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Milma Tainio ja Hilkka Palo olivat vielä pikkutyttöjä, kun sota vei heidätkin maanpuolustustyöhön: "Oli itsestäänselvää, että liityin pikkulottiin"

Talvisodan ja jatkosodan aikaan pikkulottatoiminta oli suosituinta etenkin Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Iäkkäät naiset istuvat juhlavaatteissaan sohvalla ja hymyilevät iloisesti, kummalakin on kädet ristitty syliin.
Milma Tainio, 91, toimi sotien aikaan pikkulottana - eikä isänmaallisuus ole haalentunut. Kuvaus Raila Paavola, editointi Sarianne Tekoniemi.

Kun Milma Tainio, 91, oli vasta koulutyttö, kun opettaja pyysi häntä mukaan pikkulottatoimintaan kotipitäjässä Kauhavalla. Isältä piti pyytää lupa.

– Ilman muuta lupa tuli, muistelee sittemmin kokkolalaistunut Tainio.

Elettiin vuotta 1940 tai 1941, aivan tarkkaan Tainio ei ajankohtaa muista. Lottatoiminta oli tuohon aikaan Kauhavalla suosittua. Tainio muistelee, että jatkosodan aikaan toiminnassa oli mukana peräti 200 paikallista tyttöä.

– Sukkia ja lapasia kudottiin, kerättiin tavaraa tuntemattoman sotilaan pakettiin, kirjoitettiin kirjeitä, autettiin kotona kovasti. Sitten kun tuli siirtolaiset, autettiin keittiössä lottia.

Ullavalaislähtöiselle Hilkka Palolle liittyminen pikkulottiin oli luontevaa, olivathan vanhemmat sisaret Hilja ja Helmi jo lottia.

– Oli itsestäänselvää, että minäkin liityin noin 8-vuotiaana, kertoo Palo, joka sai käyttöönsä Helmi-siskolta pieneksi jääneen lottapuvun liittyessään järjestöön.

Nykyisin molemmat entiset pikkulotat toimivat aktiivisesti Kokkolan Lotta-Svärd-perinneyhdistyksessä.

Millaista oli olla pikkulotta sota-ajan Suomessa? Kuuntele Tainion ja Palon kertomukset alla olevalta audiolta. Toimittajana Raila Paavola.

Pikkulotat tekivät hyötytöitä sota-aikana yhteiseksi hyväksi

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 7.12. kello 23:een saakka.