Rauhanneuvotteluita Ukrainan kanssa kannattavien venäläisten määrä on lähes tuplaantunut viimeisen puolen vuoden aikana. Jussi Lassila uskoo, että sodan kannattajien määrä jatkaa laskemistaan.
Sara Sairanen
On mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että sodan kannatus Venäjällä laskee tulevaisuudessa entisestään, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Venäläinen oppositiomedia Meduza uutisoi keskiviikkona, että sodan kannattajien määrä venäläisten keskuudessa on romahtanut. Väitteensä media perustaa Kremlin tilaamaan, vuotaneeseen kyselytutkimukseen, joka oli tarkoitettu ainoastaan Kremlin sisäiseen käyttöön.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että peräti 55 prosenttia venäläisistä kannattaa rauhanneuvotteluita Ukrainan kanssa, kun taas 25 prosenttia tukee sodan jatkamista. Tulokset ovat suurilta osin yhdenmukaisia riippumattoman Levada-keskuksen lokakuussa toteuttaman kyselyn tulosten kanssa: Levadan mukaan 57 prosenttia vastaajista kannattaa rauhanneuvotteluita ja 27 prosenttia sodan jatkamista.
Lue lisää: Venäläisten asenteissa merkittävä muutos – oppositiomedia sai käsiinsä Kremlin salaisen sotakyselyn
Rauhan kannattajien määrä on Meduzan mukaan lähes tuplaantunut viimeisen puolen vuoden aikana. Kremlin heinäkuussa tilaamista kyselytuloksista käy ilmi, että tuolloin vain 30 prosenttia venäläisistä kannatti rauhan solmimista Ukrainan kanssa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Kuva: Toni Repo / IS
Lassila uskoo kannatuslukujen laskevan entisestään, sillä kansalaisten arkeen tai tilanteeseen sotarintamalla on tuskin odotettavissa lähiaikoina muutoksia.
– Jos sota jatkuu tällä intensiteetillä, on olemassa riski tyytymättömyyteen, johon vastaaminen vaatii panostusta hallinnolta, Lassila sanoo.
Lue lisää: Sodan suosio romahti Venäjällä – ”Putin tulkitsee, ettei ole mitään ongelmaa tai hätää”
Voiko romahtava kannatus kaataa presidentti Vladimir Putinin kokonaan?
Lassilan mielestä ajatus hallinnon kaatumisesta tai Putinin syrjäyttämisestä sodan kannattajien määrän laskun vuoksi on turhan kauaskantoinen. Vaikka Venäjällä esitettäisiin syvää tyytymättömyyttä hallintoa ja hallitsijaa kohtaan, ei Lassilan mukaan maassa ole sellaisia poliittisia voimia, jotka voisivat kaataa hallinnon.
– Tällä hetkellä kansalaisten Putinille osoittamassa tuessa tai hyväksynnässä ei ole nähtävillä sellaisia merkkejä, jotka uhkaisivat presidentin asemaa. Se on kuitenkin selvää, ettei paluuta vanhaan tilanteeseen ole. Sodan seuraukset jättävät jälkensä Putinin hallitsemistapaan, Lassila sanoo.
Putin tarvitsee hyviä uutisia pitääkseen kansansa tyytyväisenä, Jarno Limnéll arvioi. Kuva: MIKHAIL METZEL / AFP
Sodan kannattajien määrän laskun syyt ovat Lassilan mukaan ilmeiset: kyse on siitä, ettei sellaisen sodan tukemiselle ole perusteita, jossa ei ole mitään saavutettavissa.
Niin kutsuttu sotilasoperaatio ei ole edennyt suunnitellusti, eikä menestys sotatantereella anna aihetta ylpeyteen. Lassilan mukaan tilanne voisi olla toinen, jos hyökkäyssodassa olisi saatu samanlaista menestystä, kuin esimerkiksi Krimillä vuonna 2014.
Kansalaiset eivät ole osoittaneet erityistä halua uhrautua itse sotamenestyksen eteen, Lassila arvioi.
– Kansalaisten valmius lähteä sotimaan on äärimmäisen heikko. Liikekannallepano on aiheuttanut merkittävimmän käänteen kannatusluvuissa yhdessä huonon sotamenestyksen kanssa. Putinin taktiikka toimi niin kauan, kun sota ei tullut kansalaisten iholle, hän sanoo.
Sodan kannattajien määrä Venäjällä on vähentynyt merkittävästi. Kuva: Evgenia Novozhenina / Reuters
Myös Levada-keskuksen johtaja Denis Volkov arveli Meduzan haastattelussa, että sodan kannattajien määrän laskun taustalla on osittainen liikekannallepano. Hänen mukaansa rauhan kannattajien määrä alkoi kasvaa merkittävästi sen jälkeen, kun Putin julisti liikekannallepanon alkaneeksi syyskuussa.
– Kyse on kansalaisten haluttomuudesta osallistua henkilökohtaisesti raakuuksiin. Sodan kannattajien määrä on edelleen korkea, mutta halu osallistua sotaan on kansalaisten keskuudessa melko pieni, Volkov kertoi.
Tyytymättömyys sotaan on näkynyt Venäjällä muun muassa mielenosoituksina. Kuva: Evgenia Novozhenina / Reuters
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll ei usko, että sodan kannattajien määrä muuttuu nopeasti.
– Täytyy muistaa, että ihmiset ovat eläneet Venäjällä hyvin pitkään Kremlin propagandakuplan sisällä, jolloin on ihmisille on kerrottu vain se, mitä on haluttu, ja ihmiset ovat sitä kautta muodostaneet mielipiteensä. Informaatiokupla on viime aikoina vuotanut, ja läpi pääsee myös toisenlaista totuutta, mutta en usko, että ihmisten ajatukset muuttuvat kovin nopeasti isossa kuvassa, Limnéll sanoo.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Kuva: Antti Hämäläinen/IS
Hänen mukaansa edes propaganda ei pysty peittämään tosiasioita, kuten kaatuneiden, kadonneiden ja vakavasti loukkaantuneiden määriä.
Putinilla täytyy olla niin sanotusti kotirintamalla olevien venäläisten tuki, Limnéll sanoo. Jos ihmiset suuntaavat massoina kaduille osoittamaan mieltään, menettää presidentti kansansa tuen.
– Venäjän kansa on perinteisesti luottanut vahvaan johtajaan, jollaisena Putin haluaa esiintyä. Kun kansan tuki Venäjällä heikkenee, tarvitsee Putin hyviä uutisia ylläpitääkseen kansalaisten rauhaa, Limnéll sanoo.
Lue lisää: Brittitutkija: Länsi on yhä sokea Venäjän ”salaiselle sodalle” – kyse ei ole vain Putinista eikä vain Ukrainasta
Propaganda lisääntyy tulevaisuudessa, ja Venäjä jatkaa tarinan levittämistä ”nurkkaan ahdistetusta rotasta”, jota länsimaat uhkaavat, Limnéll arvioi. Myös energia-aseesta on tullut Putinin luottotyökalu, jonka käyttämiseen presidentti turvautuu Ukrainan lisäksi myös muualla Euroopassa.
Turhan äänekkäät sodan kritisoijat hiljennetään Venäjällä voimakeinoin, Limnéll sanoo.
– Näytetään, että jos lähdette kritisoimaan, niin keppiä tulee ja kovaa. Kansalliskaarti, joka on Putinin peukalon alla, toteuttaa tätä väkivaltaista hiljentämistä, Limnéll kertoo.
