Heräiletkö aamuyöstä ja vuosia on mittarissa 40+? Kyllä vain, unettomuuden syynä voi olla estrogeenin vähyys, sanoo gynekologi Maija Kajan.
Kirsi-Marja Kauppala
Gynekologi Maija Kajan kuulee usein sen tavallisen tarinan yli nelikymppisen naisen uniongelmista: nukahtaminen onnistuu, mutta aamuyöstä 3–4 aikoihin herätään, ja uni on rikkonaista.
Moni epäilee unettomuuden johtuvan uupumuksesta tai stressistä. Jotkut ovat saaneet lääkäriltä melatoniinia ja unilääkkeitä, toiset keskivaikean masennusdiagnoosin ja useamman kuukauden sairasloman.
– Naiset ovat usein joutuneet käyttämään monenlaisia lääkkeitä pitkään, kunnes hoksataan, että oireet voivatkin johtua estrogeenin vähyydestä, Kajan kertoo.
Unettomuus on nimittäin yksi tavallisimmista oireista, kun naisen estrogeenipitoisuudet alkavat laskea neljänkympin jälkeen – toisinaan aiemminkin. Kajanin mukaan yli 40-vuotiaan naisen unettomuuden tavallisin syy on estrogeenivaje.
Kajan ihmetteleekin, miksi monikaan lääkäri ei tunnista estrogeenin vaikutusta uneen, vaikka unettomuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan vaihdevuosi-ikäisen naisen univaikeuksien ensisijainen hoito on hormonihoito.
– Kun lopulta saa itselleen oikean estrogeeniannoksen, moni ällistyy siitä, miten hyvin voikaan nukkua! Väsymys helpottaa jo muutamassa viikossa ja jaksaa taas innostua elämästä.
”Kun hormonit saadaan takaisin tasapainoon, unikin parantuu ja elämään palaavat värit”, gynekologi Maija Kajan sanoo. Kuva: Riina Peuhu
Uniongelmat voivat johtua estrogeenin vähentymisestä, vaikka kuukautiset olisivat vielä säännölliset, Kajan muistuttaa. Aluksi unettomuus voi vaivata juuri ennen kuukautisia ja niiden aikaan, kun estrogeenitasot ovat matalammillaan.
– Jos uniongelmien syynä on estrogeenin vähyys, loogisin hoito on estrogeeni, Kajan sanoo.
Estrogeenin lisäksi tarvitaan keltarauhashormonia kohtusyöpäriskin vähentämiseksi, jos kohtua ei ole poistettu. Lääkityksen saa helpoiten, jos todetaan, että FSH (follikkelia eli munarakkuloita stimuloivan hormonin) -arvo on koholla. Kajan neuvoo käymään mittauttamassa sekä FSH- että E2 (tärkein estrogeeni eli estradioli) -arvot kuukautiskierron 3.–10. päivän välillä.
Verikoe ei ole välttämättä tarpeen, jos on muitakin estrogeenin vähenemiseen sopivia oireita, kuten sydämen rytmihäiriöitä, nivel-, lihas- ja jännekipuja, ärtyneisyyttä, masentuneisuutta tai itkuherkkyyttä.
Uniongelmiin kannattaa kokeilla pientä annosta estrogeenia 1–2 kuukauden ajan geelin tai laastarin muodossa. Jos oireet eivät helpota, FSH-arvon mittaamalla selviää, onko annos oikea vai turhan pieni.
”
Tärkeintä olisi saada unet takaisin.
– Estrogeeniannos pitäisi aina räätälöidä yksilöllisesti sen mukaan, miten oireet helpottavat. Verikokeella voi varmistua, kannattaako annosta nostaa vai johtuvatko oireet mahdollisesti muista syistä.
Kajanin mukaan Suomessa käytettävästä luonnollisesta estrogeenista ei tule juurikaan haittavaikutuksia. Yli 3–5 vuoden hormonihoito lisää jonkin verran rintasyöpäriskiä, mutta estrogeenin vähyys taas lisää useiden muiden tautien riskiä infarkteista kakkostyypin diabetekseen.
Estrogeenin vähyys lisää myös kuorsaamista ja uniapneaa, joka sekin voi helpottua huomattavasti estrogeenihoidolla, Kajan muistuttaa. Tärkeintä olisi saada unet takaisin.
– Huonosti nukkuminen mistä tahansa syystä lisää heikkoa tulehdusta elimistössä, joka taas lisää esimerkiksi verisuonitautien ja joidenkin syöpien riskiä. Ensisijaisen tärkeää on saada nainen nukkumaan hyvin, jolloin monen taudin riski vähenee.
Lue lisää: Nyt selvitetään, miten suomalaiset nukkuvat – vastaa 14 kysymykseen, niin saat tietää, oletko uniasioissa erilainen kuin muut
