MOT selvitti: puolityhjät koneet lentävät maakuntiin valtion piikkiin – ministeri kehottaa pohtimaan kannattavuutta tukiaisten sijaan

Valtio on rahoittanut viiden maakuntakaupungin ja Helsingin välisiä lentoja kahden vuoden aikana yhteensä yli 40 miljoonalla eurolla. Niiden matkustajamäärät eivät ole palanneet koronaa edeltäneelle tasolle.

Eduskunnan on tehtävä päätös maakuntalentojen valtiontuen jatkosta kesään mennessä. Valtiolla on lentoja operoivan Finnairin kanssa voimassa optio jatkokaudesta. Se tarkoittaisi reiteille jatkoa kevääseen 2024 asti. Jatkokauden hinnaksi on neuvoteltu 17 miljoonaa euroa.

Tuetut reitit vievät Helsingistä viiteen kaupunkiin ja takaisin. Joensuuhun, Kajaaniin ja Jyväskylään menee suora lento. Lisäksi on kolmiona lennettävä reitti Helsingin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentokenttien välillä.

Lentojen kohdekaupungeissa tietoa reitien jatkosta odotetaan jännittyneenä.

Ylen tietojen mukaan hallitus esittää tuelle jatkoa ensimmäisessä lisätalousarviossaan, jota eduskunnan on määrä käsitellä lähiaikoina.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ei ennakoi tulossa olevaa päätöstä, mutta pitää pitkän ajan tavoitteena, että liikenne pyörisi markkinaehtoisesti ilman valtiontukea.

Ministerin mukaan hän saa aiheeseen liittyen paljon yhteydenottoja.

Harakka patistelee lentojen kohdekaupunkeja ja maakunnallisia vallankäyttäjiä käymään neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa siitä, miten reiteille saataisiin markkinaehtoista liikennettä.

– Siihen kannattaisi käyttää paljon enemmän aikaa, kuin siihen että soitellaan ministerille, Harakka sanoo.

MOT kertoo Pelastakaa maakuntalennot -ohjelmassa, miten tukia perustellaan. Katso Yle Areenassa.

Yhden matkustajan lentoja

Lennot alkoivat syystauon jälkeen uudelleen loka-marraskuussa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin matkustajalaskennan mukaan lokakuun ja tammikuun välisenä aikana tyhjintä on ollut Helsingin ja Jyväskylän sekä Helsingin ja Kokkolan reiteillä.

Keskimäärin Jyväskylän ja Kokkolan reittien matkustajakapasiteetista on ollut käytössä viidesosa.

Helsingistä Jyväskylään meni joulukuussa yksittäinen lento, jonka kyydissä ei ollut yhtään matkustajaa. Myös Helsingistä Kokkolaan ja sieltä Helsinkiin on ollut vain yksi matkustaja useilla lennoilla.

Eniten ihmisiä ovat kiinnostaneet reitit Joensuuhun ja Kajaaniin. Kajaanin lennoilla koneet ovat keskimäärin olleet puoliksi täynnä.

Kannattamattomat reitit eivät houkuttele lentoyhtiöitä

Lokakuun lopusta kaikkia reittejä on operoinut valtionyhtiö Finnair. Se voitti tuettujen lentojen kilpailutuksen alkusyksystä.

Lentojen ensimmäisellä, keväällä 2020 alkaneella kilpailutusjaksolla reitit oli jaettu usean yhtiön kesken.

Pian kilpailutuksen voitettuaan Finnair ilmoitti, ettei se tule lentämään reiteillä, kun tukikausi loppuu. Yhtiön viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist vahvistaa, että kanta on pysynyt muuttumattomana.

– Finnair keskittyy nyt kannattavuutensa palauttamiseen. Kaiken lentämisemme pitää olla taloudellisesti kestävää. On hyvä huomata, että myöskään muut ostoliikenteenä näitä reittejä operoineet lentoyhtiöt eivät ole ottaneet näitä reittejä kaupalliseen liikennöintiinsä, Tallqvist toteaa.

Lentoja ja kenttiä tuetaan myös kiertoteitä

Suoran valtiontuen lisäksi on tapauksia, joissa valtio rahoittaa lentoliikennettä kiertoreittiä.

Mikkelissä kaupungin omistama pieni lentoasema jäi ilman Traficomin hakemusten perusteella myönnettävää lentopaikkatukea. Rahoituksen puute uhkasi jo sulkea koko kentän, kunnes puuttuva summa kaivettiin loppuvuodesta työ- ja elinkeinoministeriön jakamasta matkailun tuesta.

Ministeriö vahvistaa MOT:lle, että tukipäätös ei ollut virkamiesten valmistelema vaan poliittinen ratkaisu.

Toinen esimerkki on Pori. Porin ja Helsingin välinen lento ei ole markkinaehtoisesti kannattava, mutta kaupunki on pitänyt tärkeänä, että lentoyhteys on olemassa. Pori-Helsinki reitille ei ole osoitettu valtiontukea.

Ratkaisuna Porin kaupunki ostaa palvelun unkarilaiselta BASe Airlines -lentoyhtiöltä noin kolmen miljoonan euron hintaan per vuosi.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Porin-lentojen suora tuki ei ole mahdollista EU:n kilpailulainsäädännön vuoksi. Kaupungin toive tuen saamisesta toteutui tänä vuonna kuitenkin toista reittiä: valtion tukimiljoona on osoitettu kaupungin elinvoiman vahvistamiseen.

Aluetutkija Timo Aro seuraa maakuntalentojen vaiheita paitsi tutkijana myös sitoutumattomana poliitikkona Porin valtuuston vihreiden ryhmässä.

Hänen mukaansa Porille osoitettu matkailun tuki kuvastaa valtion hapuilua lentoliikennepolitiikassa

– On keksitty tällaisia sijaisratkaisuja, että lisätalousarvion kautta esimerkiksi ohjataan alueelle rahaa, mutta vahingossakaan siitä ei käytetä nimitystä lentoliikenteen kehittäminen.

Miksi näin toimitaan?

– Tämä liittyy tietynlaiseen ympäristöpolitiikkaan ja jonkinlaiseen valtion tasolla tapahtuvaan viherpesuun, että ei haluta olla sen lentoliikenteen tukemisen kanssa suoraan tekemisissä, Aro sanoo.

Hallituksen ilmasto- ja liikennepolitiikan keskeisenä tavoitteena on rakentaa rataverkko sellaiseen kuntoon, että nykyistä isompi osa matkustajista liikkuisi raiteilla.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 31. tammikuuta kello 23.00 asti.