Finnvoxin kellarista pelastetun hotelli Kämpin vanhan nuotiston aarteista riittää ammennettavaa. Nyt löytyi Sibeliuksen ystävän ja Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarinakin toimineen Martti Similän Kämp-valssi.
Vesa Sirén HS
Hotelli Kämpin Peilisalissa siirrytään hetkeksi kadonneeseen aikaan kivan nuottilöydön ansiosta.
Lavalla on tänä vuonna muodostettu Kämp House Band. Se harjoittelee äskettäin löytynyttä Martti Similän (1898–1958) Kämp-valssia, joka lienee sävelletty vajaa vuosisata sitten.
”Yllättävän kivasti se soi”, myhäilee pianisti ja yhtyejohtaja Henrik Nissinen.
”Kokeilimme tätä aikaisemmin vain triolla, mutta nyt se on aika lähellä Similän omaa sovitusta.”
Valkoisten puolella keväällä 1918 taistellut Similä löi läpi 1920-luvulla levyttävänä viihdelaulajana ja klassisten laulajien pianistina. Hän oli myös usein käytetty sovittaja ja elokuvasäveltäjä, jonka musiikkia kuulee esimerkiksi Suomisen perheestä kertovassa elokuvasarjassa ja Lapatossu-elokuvassa.
Similän säveltämiä lauluja oli mukana myös äskettäin Salossa löytyneestä upeasta kokoelmasta, joka sisälsi myös Sibeliuksen, Oskar Merikannon ja esimerkiksi Uuno Klamin sävellyskäsikirjoituksia.
Lue lisää: Ainutlaatuinen kokoelma klassisen suomalaisen laulumusiikin käsikirjoituksia paljastui isoisän jäämistöstä
Similä ystävystyi Sibeliuksen kanssa 1920-luvulla, ja hyvin mahdollisesti herrat nostivat maljoja myös Kämpissä.
Kapellimestarina Similä oli rempseä ja luonnonmusikaalinen mies, jonka hauskat puheet miellyttivät muusikoita, mutta sitkein harjoitustyö jäi joskus boheemielämän varjoon.
Hän johti jo varhain paljon oopperaesityksiä ja nousi myöhemmin Helsingin ja Lahden kaupunginorkesterin johtoon. Uran kruununa hän johti New Yorkin filharmonikkoja Sibeliuksen muistokonsertissa.
Ja kaiken muun ohessa hän on säveltänyt tämän Kämp-valssin.
Kapellimestari Martti Similä. Kuva: Historian kuvakokoelma / museovirasto
Kämp-valssi kuuluu noin 4 500 sävellyksen nuottikokoelmaan, joka ehti kertyä Kämpin salonkiyhtyeiden käyttöön 1880-luvulta lähtien. Kokoelmassa on satoja valsseja Johann Straussista Sibeliukseen sekä monenlaista marssia, tangoa, foxtrotia ja myös oopperoiden alkusoittojen ja aarioiden sovituksia.
”Kämpissä soitti kansainvälisiä salonkiyhtyeitä melkein alusta pitäen”, Nissinen tietää.
Wiener Damkapelle -naisorkesteri ja monet muut kokoonpanot olivat vetonauloja, joiden ohjelmistot painettiin mainoksiin, kun asiakkaista kilpailtiin.
Jokin Kämpin salonkiyhtye on saattanut soittaa taustalla myös silloin, kun Axel Gallén eli myöhemmin Akseli Gallen-Kallela luonnosteli Kämpiin sijoittuvaa Symposion-tauluaan.
Akseli Gallen-Kallela, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius Gallen-Kallelan teoksessa, josta käytetään myös nimeä Probleemi. Myöhemmässä Symposion-teoksessa muut taiteilijat on kuvattu siistimmin, mutta Merikannon tilalla on sammunut mies ja pullot pöydällä herättivät edelleen pahennusta. Kuva: Vesa Aaltonen / Kansallisgalleria
Kun Kämpin sisätilat purettiin ja remontoitiin Kansallis-Osake-Pankin käyttöön vuonna 1967, tuhansien nuottien kokoelma oli vaarassa.
Finnvoxin omistajiin kuulunut Kurt Juuranto pelasti kokoelman studion kellariin, jossa se makasi vuosikymmenet. Noin vuosikymmen sitten Finnvox luovutti kulttuurisesti arvokkaan ja osin kosteusvaurioista kärsineen kokoelman Kansalliskirjastoon.
Siellä pianisti Henrik Nissinen on ollut kokoelman ahkerimpia käyttäjiä. Siksi hänelle vinkattiin Kämp-valssista , kun henkilökunta huomasi harvinaisuuden tuhansien nuottien joukossa.
Martti Similän omakätinen käsikirjoitus Kämp-valssin piano-osuuden ensimmäisestä sivusta.
Pianisti Henrik Nissinen. Kuva: Sami Kero / HS
Nissinen viehättyi jo varhain tosikertomuksista Titanic-laivan muusikoiden viimeisestä keikasta ja perehtyi aikakauden salonkimusiikkiin.
”Kun opiskelin Jyväskylässä, perustin Uusi Jyväskylä Salon Ensemble -kvintetin. Siirryttyäni Sibelius-Akatemiaan perustin täällä Finlandia Ensemblen soittamaan tämän Kämp-kokoelman helmiä.
Ensemble esiintyi Espan lavalla Kämpin vieressä jo 2014.
”Silloin jo ajateltiin, että tänne sisällekin pitää päästä.”
Yrittäjähenkinen Nissinen perusti myös ohjelmatoimiston, ja keikkoja alkoi kertyä. Hän on soittanut ravintola Savoyn pianistina vuodesta 2017 jopa kuusi iltaa viikossa.
Kämpin kanssa yhteistyö alkoi tänä vuonna, ja ravintolayhtyeen keikkoja on ollut lauantaibrunssin yhteydessä noin kerran kuukaudessa.
”Soitamme Kämpin vanhoista nuoteista helppotajuista aikansa viihdemusiikkia, jota myös Similän varmaan aika nopeasti tehty sävellys edustaa”, hän kertoo.
Kämp-valssille hän ennakoi mahdollisuuksia myös hääjuhlien musiikkina.
”Vaikka esitämme nyt instrumentaaliversion, yhteen taitteeseen Similä on sijoittanut Parus Ater -nimimerkin eli kirjailija ja kansakoulunopettaja Adèle Wemanin (1844–1936) sanoituksen. Se antaa ymmärtää, että Kämp-valssi on voinut olla myös juomalaulu.”
Oheisessa kuvassa runo on alkukielellä ruotsiksi. Vapaa käännös kuuluu seuraavasti:
Kuule, kuule! Kuule kuinka valssin sävelet ympärillämme soivat tosiaan.
Kuule, kuule! Salaiset voimat tarjoavat meille taikajuomiaan.
Ilo tuikkii ja tunteet kuohuvat valtanaan.
Lue lisää: Hotelli Kämpin salonkiorkestereiden arvokas nuottikokoelma Kansalliskirjastolle
