Kansainvälinen tietoliikenne on merenpohjalla kulkevien merikaapeleiden varassa. Käytännössä verkosto mahdollistaa yli 90 prosenttia kansainvälisestä viestintäliikenteestä. Kaapelit ovat kuitenkin alttiita salakuuntelulle ja sabotaasille. Merikaapeleiden merkittävä vaurioittaminen aiheuttaisi viestintäliikenteen katkeamisen, joka vaikuttaisi yksityisten ihmisten, yritysten, julkisten organisaatioiden ja esimerkiksi pankkien toimintaan.
Laaja ja joustava verkosto
Suomesta lähtee kymmenkunta kaapelia kohti Pohjoismaita ja Saksaa. Nämä yhdistyvät laajaan merikaapeleiden verkostoon, joka mahdollistaa globaalin viestinnän. Merikaapelijärjestelmä on joustava ja viestiliikennettä voidaan ohjata kulkemaan eri reittejä.
– Tietoliikenteessä verkottumisen takia emme esimerkiksi tiedä, mitä reittejä informaatiovirrat kulkevat, kun käytämme hakukonetta, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta.
Myös vaurioita korjattaessa liikenne ohjataan toista kaapelia pitkin ilman, että esimerkiksi internetin käyttäjä huomaa toiminnassa minkäänlaista ongelmaa.
Tavanomaisten kalastusalusten ja maanjäristysten aiheuttamien vaurioiden lisäksi on mahdollista, että kaapeleille aiheutettaisiin tahallista vahinkoa. Kaapelin vahingoittaminen on kansainvälisen oikeuden vastaista, mutta aluevesien ulkopuolella valvonnan toteuttaminen on haastavaa.
– Mitä lähempänä ollaan rannikkoa, sitä helpompaa vahingonteko käytännössä on. Syvänmeren alueella sen sijaan voi olla aika piilossa. Siellä operoimiseen tarvitaan kuitenkin laitteita ja osaamista, joita ei ole kuin isoilla valloilla.
Jos Suomen kaapelit katkaistaan
– Jos joku haluaisin meidät blokata kokonaan, heidän pitäisi tehdä se useamman kaapelin osalta, Lehto kertoo.
Jos näin kuitenkin tapahtuisi, käytännössä koko internet olisi pois käytöstä. Sähköpostit ja sosiaalinen media ei toimisi. Hakukoneet eivät vastaisi hakuihin. Yritysten yhteydenpito ulkopuolelle keskeytyisi.
– Paikalliset yhteydet voisivat toimia, mutta laajemmin se katkaisisi yhteydet ulkomaille, Lehto kertoo.
Yksi suurista vaikutuksista, olisi kansainvälisen pankkiliikenteen estyminen. Maksuliikenne ei toimisi. Maksuliikenteen osalta tilanne vastaisi Venäjän pankeille asetettuja pakotteita, joiden myötä ne potkittiin pois Swift-maksuliikennejärjestelmästä: ulkomaanmaksut eivät toimi.
– Tietoliikenneverkot ovat normaalin arjen selkäranka. Digitalisaatio hyödyttää meitä monissa muodoissa, sillä se mahdollistaa verkkopankit, vero.fi:n ja omakannan. Mutta tämä myös edellyttää, että palvelut suojataan ja turvataan.
Kansallinen verkko
Nord Stream -kaasuputken vaurioituminen on saanut epäilykset heräämään Venäjän mahdollisista toimista Itämerellä. Kaasuputkien lisäksi myös merikaapeliverkosto voisi olla iskujen kohteena.
Jos Venäjä onnistuisi tekemään koko globaalin merikaapeliverkon toimintakyvyttömäksi, se estäisi myös omien kansalaistensa pääsyn kansainväliseen verkkoon.
– Toisaalta, on puhuttu Venäjän halusta rakentaa omaa internettiä, jonka se voisi irrottaa globaalista internetistä. Sen jälkeen se olisi kyllä aika lailla omillaan, Lehto pohtii.
Kansallisen verkon rakentaminen on mahdollista. Lehdon mukaan Suomi ei ole kuitenkaan nähnyt sitä tarpeelliseksi, sillä se on kallista ja suuritöistä. Tämän lisäksi tarvitsemme esimerkiksi kansainväliset pankkiyhteydet arjen sujuvuuden takaamiseksi.
