– Sota Euroopassa on muuttanut turvallisuusympäristöämme perusteellisesti, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kommentoi huhtikuun alkupuolella, kun Suomi ilmoitti merkittävistä lisäpanoksista Puolustusvoimille.
Taustalla on tietysti Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta. Suomeen ei kuitenkaan kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.
Eduskunta on jo hyväksynyt puolustusministeriön hallinnonalalle tälle vuodelle 669,4 miljoonan euron lisärahoituksen. Päätös astui voimaan heinäkuun alussa.
Tällä hetkellä eduskunta käsittelee hallituksen kehysriihen esitystä vuoden 2023 talousarvioksi, jossa puolustushallinnon määrärahat ovat 6,1 miljardia euroa. Asiasta äänestetään joulukuussa. Lisäystä on noin miljardi vuoteen 2022 verrattuna.
– Määrärahat kohdennetaan muun muassa henkilöstöön, kertausharjoituksiin ja puolustusmateriaalihankintoihin sekä puolustusvoimien toimintaan ja valmiuteen, Puolustusvoimista kerrotaan Iltalehdelle.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Puolustusvoimat panostaa tällä hetkellä suuresti niin asepalveluksen suorittajien kuin reserviläistenkin harjoituksiin. Mikko Huisko
1. Panostus lisäharjoituksiin
Puolustusvoimilla on oltava riittävän nopea toimintavalmius ja kyky toimia pitkäkestoisessa ja laajamittaisessa sotilaallisessa kriisissä. Vaikka välitöntä sotilaallista uhkaa ei maahan nyt kohdistukaan.
– Lisärahoitus mahdollistaa Suomen puolustuskyvyn ja Puolustusvoimien valmiuden parantamisen, puolustusvoimista kerrotaan.
Puolustuskykyä on rakennettu pitkäjänteisesti. Suomen sotilaallinen puolustaminen on organisaation päätehtävä.
– Turvallisuustilanteen muutos on edellyttänyt nopeaa tehtävien lisäresursointia tukemaan muun muassa valmiuden tehostamista. Puolustusvoimat on tehostanut sotilaallista valmiuttaan muun muassa lisäämällä harjoitustoimintaa ja kertausharjoituksia.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Suomi osallistui toukokuussa yhteisiin harjoituksiin Viron ja muiden maiden kanssa. Jassu Hertsmann
Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrä nousee noin 40 prosentilla vuodesta 2022 alkaen. Koulutettavien reserviläisten määrä nousee noin 9000–12 000 reserviläisellä aiemmin suunnitellusta noin 18 000 reserviläisestä.
– Vuonna 2023 koulutetaan lähes 30 000 reserviläistä kertausharjoituksissa.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtionapua lisätään vuonna 2022 vajaalla kolmella miljoonalla eurolla.
Nopein tapa nostaa puolustuskykyä on parantaa sitä, mikä on jo olemassa. Koulutus on tärkeä keino. Esimerkiksi Ukraina on onnistunut vastahyökkäyksissään koulutettujen ja osaavien joukkojen ansiosta. Kääntäen Venäjällä on ollut huonosti koulutettua väkeä.
Puolustusvoimat ei ota tarkemmin kantaa kertautettaviin joukkoihin. Perinteisesti upseerit ja aliupseerit sekä erikoistehtävien joukot ovat saaneet kutsukirjeitä harjoituksiin ensimmäisten joukossa.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Yhdysvaltain sota-alus USS Kearsarge saapui Suomeen elokuun alkupuolella. Laiva osallistui yhteisiin harjoituksiin muun muassa Ilmavoimien ja Merivoimien kanssa. Elle Laitila
Tehtävä voi olla esimerkiksi tärkeän strategisen kohteen sekä infrastruktuurin suojeleminen tai vihollisen tiedustelijoiden, vakoojien tai erikoisjoukkojen eliminoiminen.
2. Merkittävät rekrytoinnit
Puolustusvoimilla on rauhanajan henkilökunnassa yhteensä noin 12 000 sotilasta ja siviiliä. Mittavat rekrytointitoimet ovat nyt käynnissä. Lisätalousarviossa on kohdennettu resursseja henkilöstön palkkaamiseen. Puolustusvoimat palkkaa sekä sotilaita että siviilejä.
– Kohdennettu lisäresurssi on noin 340 henkilötyövuotta vuodelle 2022.
Puolustusvoimien mukaan organisaatiosta eläköityneitä ja irtisanoutuneita sotilaita, siis upseereja, opistoupseereja ja aliupseereja, sekä siviilejä palkataan määräaikaisiin virkasuhteisiin asiantuntijatehtäviin.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kenraali Timo Kivisen johtamissa Puolustusvoimissa on rauhanaikana töissä 12 000 henkilöä. Suomen sodanajan vahvuus on 280 000 henkilöä. Jenni Gästgivar
– Kuluvana vuonna puolustusvoimat palkkaa sopimussotilaita noin 400 henkilötyövuoden verran normaalibudjetin ja lisärahoituksen turvin. Sopimussotilaiksi rekrytoidaan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita henkilöitä.
He sijoittuvat pääsääntöisesti varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin. Sopimussotilaat palkataan pääosin esimerkiksi kouluttajatehtäviin.
– Sopimussotilasjärjestelmä perustuu muun muassa tarpeeseen tuottaa nuorta ja osaavaa reserviä sodan ajan tarpeisiin sekä toimii rekrytointikanavana Puolustusvoimiin.
Puolustusvoimille on kohdennettu myös valtioneuvoston puolustusselonteon 2021 mukaisesti 500 henkilötyövuotta. Puolustusvoimien mukaan myös siihen on rahoitus. Vuodelle 2023 toimintamenoihin on esitetty 137 miljoonaa euroa, joka sisältää henkilöstövahvistukset.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Taistelusta asutuskeskuksissa on tullut oleellinen osa monen asevelvollisen koulutusta. Mikko Huisko
Puolustusvoimat ei kommentoi rekrytointipaikkoja tarkemmin. Koulutustehtävien lisäksi henkilökuntaa voi työstää esimerkiksi Nato-jäsenprosessi. Kyberturvallisuus ja tietoturva taas ovat aloja, joista on kova kilpailu siviilipuolen kanssa.
3. Uutta huippukalustoa
Rahaa on varattu materiaali- ja kalustohankintoihin. Tämän vuoden lisäbudjetti sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,7 miljardin euron tilausvaltuuden, joka on budjetoitu vuosille 2023–2027. Tilausvaltuudella eduskunta sitoutui myöntämään tulevien vuosien budjeteissa lisärahoituksen puolustuskyvyn parantamiseen.
Rahoilla on tarkoitus hankkia muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistusta, taistelijan varusteita, tykistön ampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia.
– Lisäksi hankinnoilla vahvistetaan tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä, Puolustusvoimat kertoo Iltalehdelle.
Hankinnat vastaavat muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, varmistavat kriittisen materiaalin saatavuuden ja täydentävät pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita.
– Materiaalihankintojen lisäksi Puolustusvoimien kaluston käytettävyyttä parannetaan kohdentamalla lisäresursseja muun muassa kunnossapitoon ja varaosa- ja vaihtolaitevarastojen tason nostamiseen.
Moni kohta Puolustusvoimien antamasta listasta on yhteneväinen sen kanssa, mitä Ukraina on pyytänyt länsimailta. Myös Suomi on antanut materiaalia ja kalustoa Ukrainaan. Omat varastot on pidettävä täynnä ja mielellään kasvatettava.
Oletettavasti Suomi pyrkii hankkimaan samaa materiaalia ja kalustoa, joka on jo ennestään tuttua. Uudet järjestelmät tai kalusto, kuten F-35-hävittäjät, ovat pidemmän ajan investointeja ja vaativat paljon aikaa koulutukseen ja käyttöönottoon.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Suomi on uusimassa hävittäjänsä amerikkalaisiin F-35-koneisiin. Kuvassa Yhdysvaltain kone. EPA/AOP
Näin rahoitus etenee
Hallituksen viime keväinen kehyspäätös kasvattaa puolustusbudjettia yhteensä 2,2 miljardilla eurolla vuosina 2023–2027. Eduskunnan käsittelyssä on tällä hetkellä päätöksestä vuoden 2023 osuus.
Puolustusministeriön talousjohtaja Kristiina Olsson sanoo, että kyseessä on nimenomaan hallituksen viime keväinen päätös parantaa puolustuskykyämme sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä.
– Se menee vuoteen 2026 asti. Se tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn vuoden 2023 talousarvioehdotuksen osalta. Se realisoituu vuosittaisissa talousarvioissa tästä eteenpäin.
Eduskunta äänestää vuoden 2023 talousarviosta joulukuussa. Suomessa on eduskuntavaalit huhtikuun alussa 2023.
– Rahoitusta ei vuosittain keksitä kokonaan uudestaan, vaan vuosittaiset budjetit ovat aina viimeisimmän hallituksen kehyspäätöksen toimeenpanoa tarvittavilla muutosesityksillä lisättynä.
Vaalien jälkeen uusi hallitus tekee oman hallitusohjelmansa. Se ottaa siinä yhteydessä kantaa myös tulevien vuosien puolustusbudjetin perusteisiin. Sen pohjalta alkaa vuoden 2024 puolustusbudjetin valmistelu.
Kesän 2022 lisäbudjetissa puolustukselle myönnettiin lisärahoitusta tälle vuodelle noin 670 miljoonaa euroa. Summasta 176 miljoonaa euroa on kohdennettu Puolustusvoimien toimintamenoihin ja 490 miljoonaa euroa nopeasti käynnistettäviin puolustusmateriaalihankintoihin.
Artikkelia varten on haastateltu puolustusvoimien nykyisiä ja entisiä työntekijöitä sekä puolustusministeriön edustajia.
