IS kokosi tiedot tasavallan presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd), ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) yhteydenpitosta Nato-maiden johtajien kanssa välillä 24. helmikuuta –13. toukokuuta.
Kättelyitä ja nyrkkitervehdyksiä – presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, ulkoministeri Pekka Haavisto ja puolustusministeri Antti Kaikkonen ovat vieneet Suomen Nato-hanketta eteenpäin kevään aikana niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Myös Suomen ja Ruotsin keskinäinen yhteydenpito on ollut tiivistä. Kuva: Lehtikuva, NATO
Suomi jätti Nato-hakemuksensa Brysselissä Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille viime viikon keskiviikkona.
Hakemuksen jättämistä on edeltänyt valtiojohdon laaja lobbauskampanja.
IS:n tietopyynnöllä saamista tiedoista ilmenee, että eniten kenttätyötä tapaamisten lukumäärällä mitattuna on tehnyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), joka on tavannut viime kuukausina kahdenvälisesti 19:n Nato-maan ulkoministerit.
– Kyllä tämä on ollut aika tiivis juoksu. Muualle ja Naton päämajaan Brysseliin suuntautuvien vierailuiden lisäksi meillä on ollut aikamoinen vierailurumba Nato-maiden ulkoministereistä Suomessa, mikä on ollut hirveän hyvä merkki. Kun vierailija tulee tänne, keskustelut ovat paljon pidempiä. Monelle on ollut yllätys, miten nopeassa tahdissa Suomen ja Ruotsin kannat alkoivat kehittyä Venäjän hyökkäyksen jälkeen, Haavisto kertoo IS:lle.
Käännekohtana suomalaisessa Nato-keskustelussa voi pitää Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 24. helmikuuta.
Niinistö ja Marin julkistivat Nato-myönteiset kantansa reilut kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin 12. toukokuuta. Eduskunta äänesti seuraavalla viikolla Natoon liittymisen puolesta äänin 188–8.
IS kokosi tiedot tasavallan presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd), Haaviston ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) yhteydenpitosta Nato-maiden johtajien kanssa välillä 24. helmikuuta –13. toukokuuta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) allekirjoitti Suomen Nato-kirjeen 17. toukokuuta. Liittymiskeskusteluiden aloittaminen on viivästynyt Turkin asetuttua vastahankaan. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Valtiojohdolla on ollut kevään aikana paljon kontakteja Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan.
Niinistö tapasi Washingtonissa merkittävimmän Nato-maan eli Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin ensimmäisen kerran jo 4. maaliskuuta. Haavisto tapasi Brysselissä samana päivänä Yhdysvaltojen ulkoministerin Anthony Blinkenin ja Britannian ulkoministerin Elizabeth Trussin.
– Suurimpiin Nato-maihin on liittynyt paitsi halu varmistaa nopea kannatus niiden parlamenteilta myös erityinen huoli turvallisuudesta tänä harmaana aikana. Niin Yhdysvalloille, Iso-Britannialle, Saksalle, Espanjalle, Ranskalle ja myöskin Puolalle on esitetty toivomus antaa erillistä tukea tai olla militääripuolella valmiina. Tässä on aika hyvin onnistuttu, on saatu hyvin vahvoja apulupauksia potentiaalisen riskitilanteen varalta, Haavisto sanoo.
”Aika sympaattisena” piirteenä Haavisto pitää sitä, että Nato-maiden ulkoministereiden kokouksessa Berliinissä syntyi jopa kilvoittelua siitä, mikä Nato-maa ehtii ratifioida Suomen jäsenyyden ensimmäisenä. Suomen Nato-jäsenyys pitää hyväksyä kaikissa 30:ssä Nato-maassa.
– Kanada vannoi olevansa nopein, samankaltaisia puheenvuoroja kuultiin niin Norjalta, Saksalta kuin Baltian mailtakin. Mukavaa, että on näinkin päin.
Kanada on luvannut Haaviston mukaan ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ensimmäisenä. Pääministeri Sanna Marin tapasi Kanadan pääministerin Justin Trudeaun Brysselissä 23. maaliskuuta. Kuva: Heta Hassinen / Lehtikuva
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapasivat Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Washingtonissa 19. toukokuuta. Kuva: Mandel Ngan / Lehtikuva
”
Niin Yhdysvalloille, Iso-Britannialle, Saksalle, Espanjalle, Ranskalle ja myöskin Puolalle on esitetty toivomus antaa erillistä tukea tai olla militääripuolella valmiina.
Tosiasia on se, että juuri nyt Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on jäissä. Edes Nato-liittymiskeskusteluita ei ole saatu aloitettua Turkin vastustuksen vuoksi, vaikka niin Niinistö kuin Haavistokin ovat pitäneet yhteyttä Turkin johtoon.
Turkki muun muassa vaatii, että presidentti Recep Tayyip Erdoganin poliittista vastustajaa Fethullah Güleniä tukeva lobbaustoiminta Suomessa ja Ruotsissa on lopetettava, Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta edustavat etsintäkuulutetut henkilöt on palautettava Turkkiin ja viralliset kontaktit PKK:n ja sen johdannaisten kanssa on lopetettava. Turkki on kohdistanut vaatimuksensa erityisesti Ruotsiin.
– Vaikka Turkki juuri nyt näyttää vaikealta, kyllä siellä pohjalla on ymmärrys, miksi tämä (Nato-jäsenyys) on Suomelle tärkeää. Minulla on tavattoman hyvät välit heidän ulkoministeriinsä Cavusogluun. Se helpottaa yhteydenpitoa tavattomasti, että välit ovat ystävälliset ja pienistäkin asioista on pystytty nostamaan luuria, Haavisto sanoo.
Haaviston mukaan nyt tehdään jonkin aikaa ”harmaata virkamiestyötä”, jossa käydään läpi, minkälainen Suomen terrorismilainsäädäntö on suhteessa PKK-järjestöön.
– Uskon, että pystymme antamaan hyvät vastaukset heidän kysymyksiinsä. Olisi hyvin suuri muutos Naton avointen ovien politiikassa, jos Suomi ja Ruotsi eivät voisi siihen järjestöön liittyä. Siinä mielessä olen hyvin luottavainen.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja Iso-Britannian puolustusministeri Ben Wallace tutustuivat Arrow 22 -harjoitukseen Niinisalossa 4. toukokuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
”
Olisi hyvin suuri muutos Naton avointen ovien politiikassa, jos Suomi ja Ruotsi eivät voisi siihen järjestöön liittyä.
Tapaamistiedoissa kiinnittää huomiota se, ettei kahdenvälistä tapaamista ole järjestetty presidentti-, pääministeri- tai ulkoministeritasolla Belgian, Luxemburgin, Tsekin, Romanian, Slovakian ja Slovenian edustajien kanssa. Italian johtoa Marin tapasi Roomassa viime viikolla.
Haaviston esikunnasta tarkennetaan, että Slovenian edustaja on tavattu Berliinin Nato-kokouksessa lyhyesti käytävällä ulkoministeritasolla.
– Kaikkiin on koitettu saada jokin kahdenvälinen tuntuma. Kun prosessi lähti liikkeelle, lähettiläille annettiin tehtäväksi tavata kaikkien Nato-maiden ulkoministeriöissä vastinparejaan. On satsattu erityisesti niihin maihin, jotka eivät ole EU:n jäseniä. Itselläni on ollut Kanadan lisäksi Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Albania, joita ei EU-pöydissä niin usein tapaa, Haavisto mainitsee.
Marin on tavannut maaliskuussa EU:n huippukokousten virtuaalisissa pienryhmätapaamisissa Belgian, Slovenian ja Tsekin edustajat. IS:lle kerrotaan, että nämä tapaamiset eivät liity Suomen Nato-lobbaukseen, vaan pienryhmätapaamisissa valmistellaan EU:n huippukokouksiin liittyviä asioita.
Suomi on kulkenut kohti Natoa yhtä matkaa Ruotsin kanssa – jäsenhakemuksetkin jätettiin samalla kellon lyömällä. Pääministeri Sanna Marin (sd) ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson olivat 3. toukokuuta liittokansleri Olaf Scholtzin vieraina Saksassa. Kuva: Bernhard Ludewig / Lehtikuva
Pääministerin delegaatiossa EU:n huippukokouksiin helmi- ja maaliskuussa osallistui Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd). Tuppurainen osallistui pääministerin delegaatiossa myös Versaillesissa maaliskuussa pidettyyn epäviralliseen EU:n huippukokoukseen.
Valtioneuvostosta kerrotaan, että EU:n huippukokouksiin osallistuu Tuppuraisen lisäksi Tuppuraisen kollegoita esimerkiksi Saksasta, Ruotsista ja Italiasta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön yhteydenpitoa 24.2.–13.5.
Kuva: Heini Hämäläinen / IS, Petri Parkkinen / IS
Perjantai 25.2.
Maanantai 28.2.
Tiistai 1.3.
Keskiviikko 2.3.
Perjantai 4.3.
Työvierailu Washingtoniin
Tapaaminen republikaanijohtaja Mitch McConnellin kanssa
Tapaaminen senaattori Tom Cottonin kanssa
Tapaaminen CIA:n johtaja William Burnsin kanssa
Tapaaminen Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa
Lauantai 5.3.
Tiistai 8.3.
Maanantai 14.3.
Matka JEF-maiden päämieskokoukseen Lontooseen
Tapaaminen Britannian työväenpuolueen johtaja Keir Starmerin kanssa
Tapaaminen Britannian työväenpuolueen edustaja David Lammyn kanssa
Tiistai 15.3.
Keskiviikko 16.3.
Maanantai 21.3.
Työvierailu Ranskaan
Ranskan senaatin ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Christian Cambonin tapaaminen
Kansalliskokouksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jean-Louis Bourlangesin tapaaminen
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin tapaaminen
Tiistai 22.3.
Maanantai 28.3.
Tiistai 29.3.
Torstai 31.3.
Maanantai 4.4.
Perjantai 8.4.
Keskiviikko 20.4.
Torstai 28.4.
Keskiviikko 11.5.
Torstai 12.5.
Perjantai 13.5.
Pääministeri Sanna Marinin yhteydenpitoa 24.2.–13.5.
Kuva: Heini Hämäläinen / IS, Petri Parkkinen / IS
Torstai-perjantai 24–25.2.
Lauantai 5.3.
Maanantai 7.3.
Tiistai 8.3.
Torstai-perjantai 10.-11.3.
Keskiviikko 16.3.
Tiistai 22.3.
Keskiviikko 23.3.
Torstai-perjantai 24.-25.3.
Perjantai 8.4.
Tiistai 12.4.
Keskiviikko 13.4.
Huhtikuu 28.4.
Tiistai 3.5.
Keskiviikko 4.5.
Torstai 5.5.
Ulkoministeri Pekka Haaviston yhteydenpitoa 24.2.–13.5.
Kuva: Heini Hämäläinen / IS, Petri Parkkinen / IS
Torstai 24.2.
Puhelu Norjan ulkoministeri Huitfeldt
Puhelu Tanskan ulkoministeri Kofod
Puhelu Hollannin ulkoministeri Hoekstra
Perjantai 25.2.
Lauantai 26.2.
Maanantai 28.2.
Perjantai 4.3.
Belgia, Bryssel, Naton ulkoministerikokous, EU:n ulkoasiainneuvoston kokous
Tapaaminen Iso-Britannian UMI Elizabeth Truss, Bryssel
Tapaaminen Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken, Bryssel
Maanantai 7.3.
Perjantai 11.3.
Turkki, Antalya, Antalya Diplomacy Forum
Tapaaminen Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu, Antalya
Tapaaminen Pohjois-Makedonian ulkoministeri Bujar Osmani, Antalya
Sunnuntai-maanantai 20.-21.3.
Maanantai 21.3.
Tiistai 29.3.
Torstai 31.3.
Tiistai 22.3.
Maanantai 4.4.
Tiistai-keskiviikko 5.-6.4.
Saksa, Berliini, Moldovan tukikonferenssi
N5+Ranska-ministerikokous: Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian, Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeld, Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod, Islannin ulkoministeri Þórdís Kolbrún R. Gylfadóttir (virtuaalisesti), Ruotsin ulkoministeri Ann Linde (virtuaalisesti), Berliini
N5-ministerikokous: Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeld, Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod ja Islannin ulkoministeri Þórdís Kolbrún R. Gylfadóttir (virtuaalisesti), Ruotsin ulkoministeri Ann Linde (virtuaalisesti), Berliini
5.4. Tapaaminen Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock, Berliini
Keskiviikko-torstai 6.-7.4.
Belgia, Bryssel, Naton ulkoministerikokous
Tapaaminen Pohjois-Makedonian ulkoministeri Bujar Osmani, Bryssel
Tapaaminen Bulgarian ulkoministeri Teodora Genchovska, Bryssel
Tapaaminen Albanian ulkoministeri Olta Xhaçka, Bryssel
Tapaaminen Montenegron ulkoministeri Đorđe Radulović, Bryssel
Tapaaminen Iso-Britannian ulkoministeri Liz Truss, Bryssel
Tapaaminen Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó, Bryssel
Pull aside -tapaaminen Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken
Maanantai 11.4.
Luxemburg, EU:n ulkoasiainneuvoston kokous
N3-ministeritapaaminen: Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod, Ruotsin ulkoministeri Ann Linde, Luxemburg
Tapaaminen Viron ulkoministeri Eva-Maria Liimets, Luxemburg
Tapaaminen Portugalin ulkoministeri João Cravinho, Luxemburg
Tiistai 26.4.
Keskiviikko 27.4.
Sunnuntai 1.5.
Tiistai 3.5.
Torstai 5.5.
Perjantai 13.5.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen yhteydenpitoa 24.2.–13.5.
Kuva: Heini Hämäläinen / IS, Petri Parkkinen / IS
Torstai 24.2.
Torstai 3.3.
Viro: VTC, puolustusministeri Kalle Laanet
Perjantai 11.3.
Keskiviikko 16.3.
Maanantai 21.3.
Tanska: 21.3. Tapaaminen Brysselissä, puolustusministeri Morten Bødskov
Saksa: 21.3. Tapaaminen Brysselissä, puolustusministeri Christina Lambrecht
Ulkoasianneuvoston kokous Brysselissä, puolustusministerit. Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi useita ”pull-a-side” keskusteluita.
