Näin Venäjä on uhkaillut Suomea ja Eurooppaa – asiantuntija: ”Vastuutonta, katteetonta ja silmiin­pistävää”

Suomi ja Eurooppa ovat saaneet vuoden aikana Venäjältä osakseen kärkäskielistä uhkailua. Jussi Lassilan mukaan maa ei ole kuitenkaan ryhtynyt konkreettisiin toimiin.

Venäjän on ollut vaikea sulattaa Suomen päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä ja Euroopan antamaa tukea sodan jalkoihin joutuneelle Ukrainalle.

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev kimpaantui viikonloppuna Yhdysvaltojen uudesta 2,2 miljardin dollarin Ukrainaan lähetettävästä apupaketista. Hän uhkasi, että kehittyneiden aseiden, jollaisia pakettiin kuuluu, toimittaminen laukaisee lisää vastaiskuja Venäjältä aina ydinaseisiin asti.

Viimeisen vuoden aikana Ukraina, muu Eurooppa ja Suomi ovatkin saaneet osakseen uhkauksia Medvedevin lisäksi muun muassa ”Suomen-syöjättärenä” tunnetulta Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharovalta ja ulkoministeri Sergei Lavrovilta.

Kärkkäästä tyylistään tunnettu Zaharova ilmaisi jo jouluaattona vuonna 2021, että Venäjän vaatimus Naton laajenemisen pysäyttämisestä koskee myös Suomea ja Ruotsia.

– On täysin selvää, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon… johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat Venäjältä asianmukaisia vastatoimia, Zaharova sanoi uutistoimisto Ria Novostin mukaan.

Kun presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmaisivat myönteisen Nato-kantansa viime toukokuussa, ääneen pääsi duuman kansainvälisten asioiden komitean varapuheenjohtaja Vjatsheslav Nikonov.

Hän sanoi Gazeta.ru-sivustolle, että jos Suomi päättää tarjota maaperänsä Naton sotilastukikohdalle, tulee Suomesta sotilaallinen kohde, ydinaseet mukaan lukien. Nikonovin mukaan Naton tukikohta Suomessa olisi hyökkäys Venäjän turvallisuutta vastaan ja vaatisi Venäjältä vastatoimia.

– On selvää, että ne maat, jotka antavat alueitaan Naton tukikohdille, tulevat myös ydinaseidemme kohteeksi. Heidän täytyy hyväksyä kaikki riskit. On selvä, että tämä (Suomen Nato-jäsenyys) ei lisää turvallisuutta Euroopassa eikä maailmassa yleensäkään, Nikonov jyrähti Gazeta.ru:lle.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ei näe konkreettista tai kohonnutta riskiä siihen, että Venäjä tekisi ydinaseiskun Nato-maihin. Maan presidentti Vladimir Putinkaan ei ole moista uhannut – tulevaisuudessa uhkausta ei voida täysin poissulkea, mutta ennennäkemätön se olisi, Lassila sanoo.

– Isku pakottaisi Nato-maat reagoimaan. En jaksa uskoa siihen, että Venäjän hallinto päättömästä retoriikastaan huolimatta veisi tilanteen siihen pisteeseen, Lassila arvioi.

Sen sijaan taktisten ydinaseiden käyttö Ukrainassa olisi Lassilan mukaan todennäköisempää. Siitäkin saadut hyödyt tosin olisivat marginaaliset, mutta poliittiset seuraukset katastrofaaliset, sillä Nato turvautuisi Lassilan mukaan konventionaalisiin keinoihin Venäjän murskaamiseksi.

Zaharova lupaili sotilaallista vastausta Suomen Nato-hakemukseen uudestaan vain päivä sen jälkeen, kun Suomi haki Naton jäsenyyttä. Tiedottajan esiin nostamista sotilaallis-teknisistä toimenpiteistä ja niiden aikataulusta kysyttäessä hän vastasi ”niiden olevan yllätys”, kertoo venäläinen valtionomisteinen uutistoimisto Tass.

– Päätös tehdään sen jälkeen, kun on otettu huomioon kaikki tekijät ja yksityiskohdat liittyen siihen, kuinka Suomen Natoon liittyminen etenee. Kaikkien näiden tekijöiden perusteella ennen kaikkea armeija tekee päätöksen, Zaharova sanoi.

– Maamme ryhtyy vastatoimiin, joihin kuuluvat sotilaallis-tekniset näkökohdat. Ne riippuvat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden konkreettisista ehdoista. Luvassa on vähemmän puhetta ja enemmän konkreettisia reaktioita, hän jatkoi.

Lassilan mukaan Zaharova on tuskin itsekään täysin varma omista kommenteistaan, joita hänen virkansa puolesta kuuluu esittää. Sotilaallis-teknisten toimenpiteiden luonteesta ei siis ole täyttä varmuutta, mutta odotettavaa on se, että sotilaallinen läsnäolo Suomen ja Venäjän rajalla lisääntyy tulevaisuudessa.

– Tämä läsnäolo on kuitenkin varmasti heikompaa kuin Venäjä uhkaa, ja sitä lisätään hitaalla aikajänteellä resurssien rajallisuuden vuoksi. Toistaiseksi tilanne näyttää olevan päinvastainen, ja joukkoja on pikemminkin siirretty rajalta Ukrainaan taistelemaan, Lassila kertoo.

Heinäkuussa Venäjän ulkoministeriön apulaistiedottaja Aleksei Zaitsev uhosi Venäjän aikovan ”väistämättä kostaa” Natoon pyrkiville Suomelle ja Ruotsille maiden jäsenyyden aiheuttamat ”esteet”.

– Suomen ja Ruotsin tulee ymmärtää, mitä Natoon liittymisestä seuraa. Venäjä vastaa väistämättä kaikkiin uhkiin, joita pohjoismaat sille aiheuttavat, Zaitsev painotti.

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliittoon vie Euroopan askeleen lähemmäs tilannetta, jossa ”poliittiset ja sotilaalliset jännitteet kärjistyvät”. Hän korosti, että maiden Nato-jäsenyys vaikeuttaa Baltian ja arktisten alueiden tilannetta.

Venäjän tiukat äänenpainot Suomea kohtaan eivät ole vielä tähän mennessä hiljentyneet. Maan ulkoministeri Sergei Lavrov muistutti tammikuussa, että Venäjä joutuu turvautumaan ”vastavuoroisiin sotilastoimiin”, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon.

Lukuiset uhkaukset eivät ole Lassilan mukaan johtaneet mihinkään, sillä Venäjän poliittinen fokus pysyttelee Ukrainassa.

Venäjä on kohdistanut uhkauksiaan myös Ukrainaan ja muuhun Eurooppaan. Viime kesäkuussa Dmitri Medvedev uhosi, että minkä hyvänsä Nato-maan minkäänlainen ”tunkeutuminen” Krimin niemimaalle johtaisi todennäköisesti sodanjulistukseen Venäjän kanssa, ja siitä syttyisi kolmas maailmansota.

Samassa haastattelussa Medvedev muistutti, että Suomen ja Ruotsin liittyessä Natoon Venäjä vahvistaa rajaansa ja ryhtyy vastatoimiin, jotka voisivat merkitä Iskander-ohjusten asettamista rajan tuntumaan.

Putin on uhonnut monesti ottavansa ydinaseet käyttöön Ukrainan sodassa. Viime syyskuussa presidentti sanoi, että Venäjällä on ”erilaisia tuhoaseita” ja että se ”käyttäisi kaikkia käytettävissään olevia keinoja”.

Joulukuussa hän varoitti, että ydinsodan riski on kasvamassa, mutta muistutti samalla Venäjän näkevän oman ydinasearsenaalinsa lähinnä pelotteena ja keinona iskeä takaisin, eikä niinkään välineenä ensimmäisenä iskemiseen.

Kuinka Putinin ydinaseuhkauksiin tulisi suhtautua?

Tietenkin äärimmäisellä vakavuudella, ja Putin tulisi asettaa puheistaan vastuuseen, vastaa Lassila. Hänen mukaansa Putinin uhkaukset ovat pikemminkin epämääräistä vihjailua siitä, että Venäjältä löytyy tarvittaessa keino tuhota koko maailma.

– Tämä propaganda ydinaseiden olemassaololla vihjailusta on ollut vastuutonta, katteetonta ja silmiinpistävää. Asia jätetään arvailujen varaan, ja sitä käytetään pelotteluun. Konkreettisia toimia ei ole ollut, Lassila sanoo.

Konkreettisinta tähän mennessä on ollut Putinin ilmoitus ydinasejoukkojen korostetusta valmiustilasta, mutta niiden varsinaiseen käyttämiseen ei ole viitattu. Lassilan mukaan tiedustelussa ei ole ollut nähtävissä merkkejä siitä, että Venäjä olisi valmistautumassa taktisten ydinaseiden käyttämiseen.

Venäjän tiettävästi tuorein uhkaus on peräisin tiistailta, kun maan puolustusministeri Sergei Shoigu väitti länsimaiden tarjoaman aseavun vetävän Natoa osaksi sotaa, ja että aseapu voi johtaa ”arvaamattomaan eskaloitumisen tasoon”.

Shoigu syytti The Guardianin mukaan Yhdysvaltoja ja sen kumppanimaita sodan pitkittämisestä.

Lassilan mukaan psykologinen ero lännen suhtautumisessa Venäjän uhkauksiin nyt ja hyökkäyssodan alussa on merkittävä.

– Olemme edelleen uhkaavassa tilanteessa siinä mielessä, että eskaloitumisen vaara on edelleen olemassa. Emme voi sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että Venäjä iskisi vahingossa tai intentionaalisesti Naton alueelle ja pakottaisi Naton reagoimaan. Venäjän pelottelu ja uhkailu on kuitenkin menettänyt merkitystään. Olemme nyt varautuneempia sekä henkisesti että sotilaallisesti, hän päättää.