Sotilasliitto Nato toimittaa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan puolustautuvalle Ukrainalle ainoastaan ei-tappavaa apua. Sen sijaan EU on aseistanut Ukrainaa jo sadoilla miljoonilla euroilla.
Iltalehden haastattelema Nato-lähde kertoo, että Nato on auttanut Ukrainaa ”liian vähän ja liian myöhään sekä ennen sotaa, että sodan aikana”.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) odottaa mielenkiinnolla Nato-maiden tiistain keskustelua Ukrainasta ja Venäjästä Bukarestissa pidettävässä Naton ulkoministerikokouksessa.
–Naton jäsenmailla saattaa olla erilaisia näkemyksiä. Jään mielenkiinnolla odottamaan, Haavisto totesi maanantai-iltana.
Nato-kritiikkiä perustellaan muun muassa sillä, että aiemmin annetulla ja tehokkaammalla aseavulla Ukraina olisi ehkä jo voinut karkottaa Venäjän pois miehittämättömiltä alueilta, jolloin sodan tuhot ja miljoonien ihmisten kärsimykset olisivat jääneet nyt nähtyä pienemmiksi.
Syy miksi Nato ei ole toimittanut tappavaa aseapua Ukrainaan on se, että Nato ei halua olla sodan osapuoli, joksi Venäjä sitä propagandassaan koko ajan väittää. Nato ei myöskään halua eskaloida Ukrainassa käytävää sotaa Naton ja Venäjän väliseksi.
Toki on todettava, että vaikka Nato ei liittokuntana Ukrainaa aseistakaan, sitä tekevät yksittäiset jäsenmaat, kärjessä Nato-maat Yhdysvallat ja Britannia.
Natoa laajemmin Ukrainan aseapua koordinoidaan yli 40 maan yhteisessä Ramstein-ryhmässä.
Myös Naton ulkoministerikokouksessa Bukarestissa saatetaan tiistaina kuulla yksittäisten maiden uusia aseapulupauksia.
Terveiset Ukrainasta
Kuvassa Venäjän ohjusiskun jälkiä 23.11. äitiysklinikalle Vilnianskissa Ukrainassa. Reuters
Naton ulkoministerit pääsevät tiistaina kuulemaan tuoreen tilannekuvan ja varmasti myös tärkeimmät avustustoiveet suoraan Ukrainan ulkoministeriltä Dmytro Kulebalta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Bukarestin kokouksessa Nato-mailta toivotaan lisää panostuksia ei-tappavaan apuun Ukrainalle. Tällaista apua ovat muun muassa talvivarusteet, joita Ukraina tarvitsee kipeästi Venäjän energialaitoksiin kohdistamien ohjusiskujen vuoksi.
Ei-tappavaa apua ovat myös lennokkien toimintaa häiritsevät jammerit, lääkkeet ja polttoaine, joilla Nato on jo aiemmin Ukrainaa avustanut.
Toinen syy siihen, ettei Nato auta aseellisesti Ukrainaa on se, että Ukraina ei ole Naton jäsenmaa, vaan läheinen kumppanimaa, kuten Suomikin oli ennen nykyistä tarkkailijamaa-asemaa. Näin ollen Ukraina ei myöskään ole Naton kollektiivisen suojan piirissä.
Ukraina ei nyt edes pääsisi Naton jäseneksi, koska sotaa käyviä maita ei hyväksytä liittokunnan jäseniksi.
Suomi ja Ruotsi
Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa tarkkailijajäsenenä Naton ulkoministerikokoukseen, jossa Suomea edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Arkistokuva. EPA / AOP
Helppoa ei näytä olevan Naton jäseneksi pääseminen Suomelle ja Ruotsillekaan.
Maiden Nato-polulla esteenä on enää lähinnä Turkki, sillä Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmoitti tällä viikolla, että Nato-ratifioinnit käsitellään Unkarin parlamentissa ensi vuonna eli käytännössä helmikuussa.
Pääministeri Orbánin mukaan Unkari ratifioi jäsenyydet joka tapauksessa ennen Turkkia.
Tiistaina Bukarestissa Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Pekka Haavisto ja Tobias Billström tapaavat Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun.
Haavisto totesi maanantai-iltana, että Turkin ratifionti riippuu poliittisesta päätöksestä, jonka presidentti Recep Tayyip Erdoğan tekee.
Aiemmin syksyllä Nato-asiantuntijat arvioivat Iltalehdelle, että Bukarestin kokouksen piti olla se paikka, jossa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille olisi saatu jonkinlainen sinetti konkreettisine aikatauluineen, mutta nyt kenelläkään ei enää tunnu olevan tietoa Turkin aikeista ja aikataulusta.
Iltalehden haastattelemien Nato-lähteiden mukaan Turkin ratifiointi saattaa siirtyä pitkälle ensi vuoteen, tai sen ylikin, vaikka Naton pääsihteeri Stoltenberg vetosi perjantaina kovasti sen puolesta, että nyt olisi aika viedä maaliin Suomen ja Ruotsin jäsenyydet.
Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien puolesta ovat vedonneet myös monet Nato-maiden kärkipoliitikot – toistaiseksi tuloksetta.
Ennakoitua pidemmäksi venynyt Nato-jäsenyys kysyy pitkää pinnaa myös Haavistolta.
–Täytyy tässä sanoa, että vaatihan tämä hermoja, jopa ulkoministeriltä välillä, Haavisto totesi maanantaina.
Haaviston mukaan tiistaina Bukarestissa saatetaan kuitenkin kuulla enemmän Turkin virallisesta näkemyksestä.
Aiemmat virheet
Romanian Bukarestissa pidettävässä kaksipäiväisessä Naton ulkoministerikokouksessa puhutaan keskiviikkona liittokunnan puolustussuunnitteluprosessin etenemisestä. Sen askelmerkit lyötiin lukkoon viime kesänä Madridin huippukokouksessa, jossa hyväksyttiin Naton uusi strateginen konsepti.
Naton tarkkailijamaana Suomi on Naton puolustussuunnittelussa mukana, mutta ei aivan kaikessa, koska varsinainen jäsenyys puuttuu yhä.
Naton suurimpana uhkana pidetään Venäjää, mutta myös Kiina nähdään järjestelmätason kilpailijana, joka haastaa Naton intressit, turvallisuuden ja arvot.
Ennakkotietojen mukaan keskiviikkona puhutaan erityisesti Kiinasta. Lisäksi Turkki nostanee keskusteluissa esiin myös terrorismin, jonka kitkemiseen se toivoisi liittolaisiltaan enemmän tukea.
Keskiviikkona Bukarestiin saapuvat myös Naton kumppanimaiden Bosnia-Hertsegovinan, Moldovan ja Georgian ulkoministerit. Heidät on kutsuttu työistuntoon, jossa käsitellään maiden tarvitsemaa tukea Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.
Diplomaattilähteiden mukaan kumppanimaiden paremmin ennakoidulla ja laajemmalla tuella Nato haluaa nyt välttää ne virheet, jotka tehtiin aiemmin Ukrainan kanssa.
