”Jos annamme Putinin voittaa, joudumme maksamaan entistä kovemman hinnan”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi.
Petteri Tuohinen HS
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiistaina, että länsimaiden ja sotilasliittouman on jatkettava Ukrainan tukemista loppuun asti.
”Me kaikki maksamme Putinin sodasta. Euroopassa maksamme siitä rahalla, kun hinnat ovat nousseet, kun taas ukrainalaiset maksavat siitä verellään. Jos annamme Putinin voittaa, joudumme maksamaan entistä kovemman hinnan. Silloin Putinin kaltaiset oppivat, että brutaalilla voimankäytöllä voi saavuttaa tavoitteensa. Se tekee maailmasta vaarallisemman ja siksi meidän on tuettava Ukrainaa”, Stoltenberg sanoi puhuessaan Romanian Bukarestissa ennen Naton ulkoministerikokouksen alkua.
”Kestävää rauhaa ei ole, jos sorto voittaa.”
Stoltenberg muistutti, että useimmat sodat loppuvat neuvottelupöytiin.
”Neuvottelupöydän keskustelut kuitenkin heijastuvat siihen, mitä tapahtuu taistelukentällä. Siksi meidän on jatkettava sotilastuen antamista niin pitkään kuin on tarve. Emme tule perääntymään.”
Stoltenberg muistutti yleisöään myös siitä, kuinka Putinin tavoitteet ovat epäonnistuneet täysin hyökkäyksen myötä. On käynyt täysin päinvastoin kuin Putin halusi.
”Olemme osoittaneet, että Naton ovet ovat auki. Putin hyökkäsi Ukrainaan, koska hän halusi vähemmän Natoa rajoilleen. Hän saa nyt päinvastaisen lopputuloksen, kun Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliittoon.”
Stoltenbergin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa ei tullut sotilasliitolle yllätyksenä. Stoltenbergin mukaan Nato alkoi valmistautua Venäjän aggressioon jo 2014, kun venäläiset miehittivät Krimin niemimaan ja aloittivat sodan Itä-Ukrainassa.
”Sota ei alkanut helmikuussa vaan jo vuonna 2014. Ennen Venäjän helmikuussa alkanutta täyttä hyökkäystä tiesimme siitä jo kuukausia aikaisemmin ja jaoimme siitä tiedon. Hyökkäys ei tullut yllätyksenä.”
Stoltenbergin mukaan sotilasliitto ja sen laajentuminen Venäjän rajoille ei ole koskaan ollut mikään uhka Venäjälle, vaikka presidentti Vladimir Putin on halunnutkin nähdä laajentumiset provokaatiota. Stoltenberg muistuttaa, että Natossa on kyse puolustusliitosta.
”Ukraina ei ole koskaan ollut uhka Venäjälle, mutta Venäjä on ollut uhka Ukrainalle.”
Stoltenberg muistelee, kuinka jo sotilasliiton perustamisesta lähtien 1949 Venäjä – tai silloinen Neuvostoliitto – näki Norjan liittymisen Natoon olevan provokaatio länneltä, koska Norjalla ja Neuvostoliitolla oli yhteistä rajaa.
”Sama tapahtui, kun Romania tai Baltian maat liittyivät Natoon. Kyse oli näiden kansakuntien vapaasta tahdosta. Putin ei voi kieltää suvereenien maiden omia päätöksiä ja hän ei ilmeisesti ymmärrä, mitä vapaat kansakunnat voivat tehdä. Siksi kai hän on Ukrainaan hyökännytkin”, Stoltenberg sanoi.
Naton ulkoministerikokouksessa puidaan ainakin lisäavun antamista Ukrainalle talven tullen. Venäjä on pommittanut Ukrainaa ja tuhonnut erityisesti maan sähkönjakelua ja vesihuoltoa. Ukraina on toivonut muun muassa enemmän ilmatorjuntakalustoa sekä kauemmas kantavia asejärjestelmiä. Myös kaikesta lämmitykseen liittyvästä kalustosta ja tarvikkeista on pulaa.
Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Suunnitelmien mukaan hän tapaa ruotsalaiskollegansa kanssa kokouksen yhteydessä Turkin ulkoministerin ja keskustelee maiden Nato-jäsenyydestä. Sotilasliiton jäsenmaista vain Turkki ja Unkari eivät ole vahvistaneet maiden jäsenyyksiä Natossa.
