Suomesta tarvitaan Nato-tehtäviin jopa yli sata upseeria: "Meidän tulee lähettää Natoon parhaimmat ja sitten katsoa, miten aukot paikataan"
Suomen Nato-jäsenyysprosessin myötä Suomessa on järjestetty kesän aikana ylimääräisiä kansainvälisiä sotaharjoituksia. Kuva on Jääkäriprikaatin ja Kainuun prikaatin Ryske-harjoituksesta, johon osallistui heinäkuun lopulla myös amerikkalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia sotilaita. Kuva: Puolustusvoimat
Jarmo Huhtanen HS
Suomen Nato-jäsenyys aiheuttaa Puolustusvoimissa henkilöstöjärjestelyjä, joiden laajuutta selvitetään parhaillaan.
Pääesikunnan mukaan ulkomaantehtävien lukumäärä ja ajallinen kesto kasvavat, mikä asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle, kielitaidolle sekä Nato-tehtäviin lähtevien läheisille.
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Rami Saari kertoo, että sotilasliitto Naton rakenteisiin ja kansallisiin toimistoihin muodostuvat uudet tehtävät ovat lisätehtäviä nykyiseen rakenteeseen verrattuna.
”Yhteensovittamisen prosessi Naton kanssa on käynnistynyt ja ymmärrys tarvittavasta henkilöstön määrästä ja laadusta syntyy prosessin edetessä. Todennäköisesti kuitenkin lisätarvetta syntyy”, kenraalimajuri Saari kertoo.
”Tulevat tehtävät täytettäneen portaittain usean vuoden kuluessa.”
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Rami Saari. Kuvassa hänellä on vielä prikaatikenraalin kauluslaatat. Kuva: Harri Vallin
Puolustusvoimilla on nyt noin kolmisenkymmentä ihmistä erilaisissa Naton edustustoissa, toimistoissa ja organisaatioissa. Lisäksi henkilöitä on Naton johtamissa kriisinhallintaoperaatioissa.
Natoon liittymisen vaikutus Puolustusvoimien henkilöstöön on arka aihe. Neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa ovat vielä edessä.
Aiheen herkkyydestä kertoo se, että Pääesikunta halusi HS:n kysymykset poikkeuksellisesti etukäteen, ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Saari vastasi niihin sähköpostitse.
Puolustusvoimat ei välttämättä vielä edes tiedä, mitä kaikkea Nato odottaa Suomelta. Voi olla, ettei Natossakaan sitä ole vielä kovin tarkasti mietitty.
Puolustusvoimissa valmistellaan parhaillaan henkilöstöstrategian päivitystä, joka valmistuu tämän vuoden aikana. Se tehdään yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Mukana on myös reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjä.
Saaren mukaan uudistetussa henkilöstöstrategiassa arvioidaan kaikkia henkilöstöjärjestelmään vaikuttavia tekijöitä 2030-luvulle asti.
”Ajoituksen osalta Naton lisävelvoitteiden selvittäminen sopii erittäin hyvin tähän yhteyteen.”
Tarkastelussa on mukana koko henkilöstöjärjestelmän rakenne, kadettikurssien vahvuudet, mahdollinen velvoittavuus kansainvälisiin tehtäviin, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen, tehtävärakenne, rekrytoinnin periaatteet sekä palvelussuhteen ehdot.
Heinäkuussa Niinisalossa järjestettyyn Vigilant Fox -harjoitukseen osallistui suomalaisten valmiussotilaiden lisäksi kansainvälisiä osastoja Yhdysvalloista ja Britanniasta. Kuvassa M2 Bradley -vaunu. Kuva: Jimi Salminen
On esitetty arvioita, että Nato-tehtäviin tarvittaisiin 100–200 ihmistä, joista 70–80 prosenttia olisi yleisesikuntaupseereita.
Saari myöntää, että kokonaistarve Naton komentorakenteessa voi olla tätä suuruusluokkaa.
Lukumäärä on kiinnostava erityisesti yleisesikuntaupseerien osalta, sillä heidät koulutetaan ylimpiin normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin.
Yleisesikuntaupseerikurssi on upseerien jatkotutkinto, ja kurssi kestää nykyään kaksi vuotta. Uusi kurssi alkaa joka toinen vuosi. Esimerkiksi viime syksynä alkaneen kurssin vahvuus on 86.
Yleisesikuntaupseereita ei siis valmistu liukuhihnalta, ja Nato-tehtävät vaativat käytännössä suuruusluokaltaan ainakin yhden kokonaisen kurssin verran upseereita.
Yksi iso kysymys on se, velvoitetaanko kantahenkilökunta lähtemään ulkomaille sotaan, jos Nato liittokuntana pyytää apua? Vai kysytäänkö vapaaehtoisia kuten nykyään kriisinhallintatehtävissä?
Mikä on velvoittavuuden aste?
Kenraalimajuri Saaren vastaus kysymykseen on varovainen.
”Naton asettamien velvoitteiden edellyttämät järjestelyt selviävät vasta jäsenyysprosessin edetessä, mutta on mahdollista, että velvoittavuuteenkin liittyvä lainsäädäntö tulee tarkasteltavaksi. Nämä asiat eivät ole puolustushallinnon toimivallassa, vaan mahdolliset muutokset valmistellaan normaalin lainsäädäntöjärjestyksen mukaisesti.”
Puolustusvoimien henkilöstömäärä oli viime vuoden lopussa 12 610. Näistä siviilejä oli lähes 4 300.
Loput olivat sotilaita, kuten upseereja, aliupseereja, opistoupseereja, erikoisupseereja ja sopimussotilaita. Suurimmat ryhmät ovat upseerit ja aliupseerit, joita on molempia noin kolmisen tuhatta.
Saari huomauttaa, että Puolustusvoimiin suunnitellaan valtioneuvoston puolustusselonteon mukaisesti 500 lisätehtävää, jotka täytetään lähivuosina. Nato-jäsenyyden aiheuttama lisätarve katsotaan vielä erikseen.
Puolustusvoimat on jo saanut resursseja palkata määräaikaista lisäväkeä tälle ja ensi vuodelle.
”Tässä on hyödynnetty eläköitynyttä henkilöstöä heidän hyvästä käytettävyydestään johtuen.”
Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona harjoitteli kesällä amerikkalaisten ja brittien helikopterimiehistöjen kanssa. Kuvassa CH-47 Chinook -helikopteri. Kuva: Puolustusvoimat
Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita sanoo, että upseerivaje on nyt noin 300 ja sen päälle tulevat uudet Nato-tehtävät, joita on yli 100.
”Tämä täytyy ottaa tosi vakavasti, koska porukkaa ei saa pystymetsästä, vaan siinä menee pitkä aika.”
Viita korostaakin pitkäjänteisen varautumisen merkitystä. Upseeriliitto haluaisikin, että esimerkiksi kadettikurssien vahvuutta lisättäisiin 20–30 opiskelijalla.
Viita sanoo, että puolustushallinnolta jäi henkilöstövajeeseen varautuminen tekemättä, koska kukaan ei uskonut, että Nato-jäsenyys ratkaistaisiin näin nopeasti.
”Tästä tulee ykkösjuttu meille. Meidän tulee lähettää Natoon parhaimmat ja sitten katsoa, miten kotimaahan jäävät aukot paikataan”, hän sanoo.
”Jo eläköityneitä sotilaita ei kannata laittaa Nato-tehtäviin, koska sieltä pitää saada osaaminen Suomeen.”
Viidan mukaan elokuun lopussa alkavat neuvottelut siitä, millä ehdoilla Nato-tehtäviin lähdetään.
”Natollahan on tehtäviä eri tasoilla. Kyllä siellä on hyviä tehtäviä, mutta on siellä huonompiakin tehtäviä. Suomen pitää antaa myös niihin työvoimaa.”
Viita huomauttaa, että Suomessa on hyvin vähän puhuttu esimerkiksi Suomen roolista Naton nopean toiminnan joukoissa.
”Sitä keskustelua ei ole vielä avattu, mitä me asetamme sinne ja miten ne joukot sitten muodostetaan, joita käytetään sitten kovaan tehtävään.”
Yhdysvaltojen maavoimien sotilaat tutustuivat heinäkuussa Porin prikaatin pioneeritoimintaan. Kuva: Puolustusvoimat
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka muistuttaa, että Nato-jäsenyys vaikuttaa myös aliupseereihin.
”Tällä hetkellä tilanne on epäselvä. Emme ole saaneet Pääesikunnasta kovin selkeää kuvaa vielä, mitä sieltä tulee.”
Surkka arvioi, että uusia Nato-tehtäviä tulee aliupseereille enimmillään joitakin kymmeniä.
”Todennäköisesti kansainvälisyyden lisääntyminen tulee vaikuttamaan siihen, että entistä enemmän otetaan kotimaan koulutuksessa kansainväliset ulottuvuudet huomioon ja myös mahdollisuudet lähteä opiskelemaan ulkomaille”, hän sanoo.
Surkka ei pidä muutoksia aliupseereille dramaattisina.
”Tässä on kuitenkin paljon kysymyksiä, joista on pakko keskustella.”
Nato-tehtävät ovat herättäneet kiinnostusta myös reserviläisten keskuudessa. Yksi spekulaation aihe on se, kelpaako reserviläinen Nato-tehtävään.
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Raimo Saari vakuuttaa, että ”eri organisaatioihin sijoitettavien henkilöiden määrä ja koulutustausta tullaan tarkastelemaan ennakkoluulottomasti”.
Reserviläisten käyttöä mietitään laajemmin henkilöstöstrategian päivitystyön yhteydessä.
Suomen reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen uskoo, että Natosta löytyy tehtäviä myös suomalaisille reserviupseereille.
”Kaksi asiaa on meillä ollut aktiivisessa keskustelussa. Niistä on hyvin alustavasti käyty keskusteluja Puolustusvoimien henkilöstön kanssa”, hän sanoo.
”Toinen on se, että me uskomme ja toivomme, että Nato-jäsenyys avaa myös uusia koulutusmahdollisuuksia suomalaisille reserviläisille.”
Toinen on reserviupseerien käyttö Nato-tehtävissä.
”Uskomme, että suomalaisilla reserviupseereilla on moneen tehtävään riittävä sotilaskoulutus ja siviilielämän koulutus siihen päälle.”
