Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Nato | Ukrainan pyyntö ”aseita, aseita, aseita” sai jatkoa: ”Nopeammin, nopeammin”

Nato-maat lupasivat tiistaina lisätukea Ukrainalle talven tullessa. Putin yrittää tehdä talvesta aseen, Naton pääsihteeri Stoltenberg sanoi.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba (vas.) ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Bukarestissa Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä Romaniassa. Kuva:  Andrei Pungovschi / AFP

Bukarest

Nato-maAT lupasivat tiistaina Bukarestissa järjestetyssä ulkoministeri­kokouksessa jatkaa ja lisätä tukeaan Ukrainalle talven tullessa ja muuttaessa sodan asetelmia.

Niiden viesti oli, että Venäjä yrittää nyt jättää ukrainalaiset kylmään ja pimeään toistuvilla energia-infrastruktuuriin kohdistuvilla iskuillaan.

Tämän ei kuitenkaan anneta murtaa Ukrainaa tai sen auttajia.

”Presidentti [Vladimir] Putin yrittää tehdä talvesta aseen pakottaakseen ukrainalaiset pakenemaan. Hän yrittää murtaa rohkean Ukrainan kansan tahdon ja jakaa meitä kaikkia, jotka tuemme heitä”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiedotus­tilaisuudessa.

”Nato ei ole sodan osapuoli, mutta tuemme Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan, emme peräänny”, hän sanoi.

Lausunnossaan Nato-maat lupasivat tukea Ukrainaa muun muassa energia­infrastruktuurin korjaamisessa. Stoltenbergin mukaan lisätukea on tulossa muun muassa polttoaineiden ja generaattoreiden hankintaan Naton niin sanotun Cap-paketin kautta.

Maiden yhteensä lupaaman tuen mittakaavaa ei kerrottu. Yksittäisistä maista esimerkiksi Yhdysvallat kertoi 53 miljoonan dollarin tuesta Ukrainalle energia­infrastruktuuriin liittyvien laitteiden hankkimiseen.

Venäjän hiljattaisten iskujen seurauksena miljoonat ukrainalaiset ovat olleet ilman sähköä. Myös puhtaan veden saannissa on ollut ongelmia.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) saapui Bukarestiin suoraan Kiovasta, missä useamman maan ulkoministerit vierailivat ja näkivät tuhot.

”Siellä otettiin erittäin hyvin vastaan Suomen ilmoitus, että jatkamme tukea Ukrainalle ja olemme myös jatkaneet sotilaallista tukea”, Haavisto sanoi ennen kokouksen alkua.

Suomi kertoi hiljattain kymmenennestä, noin 56 miljoonan euron sotilaallisen avun paketistaan Ukrainalle. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) johdolla on kartoitettu ja edistetty yksityisen sektorin energialaiteapua Ukrainaan.

Tänä vuonna erilaista apua on annettu yhteensä 300 miljoonaa euroa, Haavisto laski.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba osallistui kokouksen yhteydessä järjestetylle illalliselle. Hän sanoi tulleensa edelliseen ministerikokoukseensa viestillä ”aseita, aseita, aseita”.

Hän kiitti tuesta ja totesi, että nyt hänellä on uusi viesti.

”Nopeammin, nopeammin, nopeammin”, Kuleba sanoi.

Hänen viestinsä oli, että tuki energiainfrastruktuuriin on hyvin tärkeää, mutta lisäksi tukea tarvitaan edelleen ilmapuolustukseen. Kuleba mainitsi Iris-, Hawk- ja ennen muuta Patriot-järjestelmät.

”Jos meillä on muuntajia ja generaattoreita, voimme palauttaa energiajärjestelmämme ja tarjota ihmisille säälliset elinolosuhteet, jotka presidentti Putin yrittää heiltä viedä. Jos meillä on ilmapuolustus­järjestelmiä, voimme suojata tätä infrastruktuuria tulevilta Venäjän iskuilta.”

Kuleban mukaan Patriotit ja muuntajat ovat pähkinänkuoressa se, mitä Ukraina tarvitsee eniten.

Stoltenbergin mukaan ilmapuolustuksesta yleisesti ja Patrioteistakin keskustellaan. Järjestelmien lähettämisen yhteydessä pitää kuitenkin pitää huolta siitä, että ne toimivat ja ovat tehokkaita. Siis muun muassa niiden huoltamisesta, varaosista ja ammuksista.

Ukrainaa on tuettu sen ilmapuolustuksessa jo aiemmin. Nato-maat ja myös muut maat koordinoivat aseapuaan laajemman, niin sanotun Ramstein-ryhmän kautta.

Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien etenemisestä ei tiistaina kuultu uutta.

Maat osallistuvat nyt tarkkailijajäseninä ensimmäistä kertaa Naton ulkoministeri­kokouksen koko ohjelmaan.

Haavisto ja Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström tapasivat kokouksen ohessa maiden jäsenyyttä viivyttävän Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun.

Haavisto ei kommentoinut tapaamista enää sen jälkeen. Aiemmin päivällä hän sanoi vievänsä turkkilaiskollegalleen saman viestin kuin jo hiljattaisessa puhelin­keskustelussa.

”Varmasti korostan sitä, että koko Itämeren alueen turvallisuus, koko Naton alueen turvallisuus näissä olosuhteessa vaatisi sen, että Suomi ja Ruotsi olisivat jäseniä Natossa. Tämä on viesti, joka on tullut hyvin monelta meidän naapuriltamme Pohjoismaista ja Baltian maista”, Haavisto sanoi.

Naton ulkoministerien hyväksymän lausunnon mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen lisää maiden turvallisuutta tekee Natosta vahvemman ja euroatlanttisesta alueesta turvallisemman. Maiden turvallisuus on välittömän tärkeää liittokunnalle, myös liittymisprosessin aikana, lausunnossa todetaan.

Myös Ukrainan Nato-jäsenyys nousi esiin tiistaina. Paikka sille oli sopiva: Vuonna 2008 Bukarestissa pidetyssä Naton huippukokouksessa maat allekirjoittivat julkilausuman, jonka mukaan sekä Ukrainasta että Georgiasta tulee Naton jäseniä.

Lausunnossaan Nato-maiden ulkoministerit totesivat nyt vahvistavansa uudelleen tällöin tehdyt päätökset.

Stoltenberg sanoi, että Nato on osoittanut, että sen ovet ovat avoimet, kun uusia jäseniä on hyväksytty.

Selväksi kävi samalla, että juuri nyt ei kuitenkaan ole aika jäsenyydelle.

”Päähuomion kohde on nyt Ukrainan tukemisessa. Olemme keskellä sotaa, siksi meidän ei pitäisi tehdä mitään, mikä voisi heikentää liittolaisten yhtenäisyyttä sotilaallisen, humanitaarisen ja taloudellisen tuen tarjoamisessa Ukrainalle”, Stoltenberg sanoi ennen kokousta.