Hallitus antoi maanantaina eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Natoon.
Sandra Korhonen HS, STT, Anni Keski-Heikkilä HS
Hallitus antoi maanantaina eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Natoon.
Tarkoitus on, että eduskunta voisi jo alkaa käsitellä Natoon liittymistä koskevaa päätöstä, vaikka jäsenyys vielä odottaa ratifiointia Unkarissa ja Turkissa.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan esitys haluttiin antaa nopeasti, sillä tämä antaa eduskunnalle aikaa käsitellä sitä rauhassa ennen vaalitaukoa. Lisäksi asiassa haluttiin huomioida Ruotsin aikataulu, sillä maat haluavat hyväksyä jäsenyytensä yhtä aikaa.
Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa, että eduskunta voi halutessaan käsitellä Nato-jäsenyyden loppuun asti. Tämän jälkeen asia siirtyisi tasavallan presidentille, joka tekee lopullisen päätöksen.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) kuitenkin sanoi STT:lle aikovansa ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi lakiesityksen Nato-jäsenyydestä lopullisesti vasta, kun puuttuvat ratifioinnit on saatu.
Vanhasen ehdotuksen mukaan ulkoasiainvaliokunta valmistelisi mietintönsä lähes valmiiksi mutta viimeistelisi sen vasta, kun Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen hakemuksen. Tämän jälkeen täysistunto äänestäisi asiasta mietinnön pohjalta.
Vanhanen perustelee asiaa sanomalla, että eduskunta ei tee lakeja pöytälaatikkoon odottamaan. Hän sanoo olevansa valmis kutsumaan eduskunnan koolle myös kevään vaalitauon aikana, jos ratifioinnit tapahtuvat sen aikana.
Hallituksen työskentely on ollut viime aikoina takkuista muun muassa luonnonsuojelulaista syntyneen riidan takia. Haavistolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, voisiko hallituksen mahdollinen hajoaminen häiritä Nato-jäsenyysprosessin etenemistä.
Haavisto sanoi uskovansa ja luottavansa, että hallitus pysyy toimintakykyisenä vaaleihin asti ja totesi, että hallitus on jättänyt asian yksimielisenä eduskunnan käsiin.
Hän kuitenkin korosti toimintakykyisen hallituksen tärkeyttä.
”Toimintakykyinen hallitus tarvitaan kansainvälisessä neuvotteluprosessissa, kun käydään esimerkiksi Unkarin ja Turkin kanssa neuvotteluja”, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan toimintakyky on tärkeää myös, jotta Suomi voi reagoida mahdollisiin yllätyksiin ja kriiseihin kansainvälisessä tilanteessa.
Hallitus päätti asiasta ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa. Haavisto kuvaili tiedotustilaisuudessa, että istunnossa päällimmäisenä hänen mielessään oli itsenäisyyspäivän läheisyys.
”Pääministerikin totesi, että nyt tapahtuu historiallinen päätös. Kyllä se vähän värähti varmaan jokaisella sisuksissa tässä tilanteessa, miettien Suomen turvallisuutta näinä vaikeina aikoina”, Haavisto sanoi.
Haavisto kertoi viime viikolla, että Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyyden helmikuun alussa. Turkin ratifioinnille ei ole vielä aikataulua tiedossa, mutta maassa on kesäkuussa presidentti- ja parlamenttivaalit. Parlamentti jää sen johdosta keväällä vaalitauolle.
Ratifiointien aikataulusta oli puhetta viime viikolla Naton ulkoministerikokouksessa Bukarestissa, jossa Haavisto tapasi Unkarin ja Turkin ministerit.
Suomi ei aio tehdä jäsenyyteen mitään varaumia, ja tavoitteena on, että Suomi ja Ruotsi liittyvät samanaikaisesti. Päätös liittymisestä voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.
Esitys Natoon liittymisestä herätti lausuntokierroksella suurta mielenkiintoa. Lakiesitysluonnokseen saatiin noin 1 600 lausuntoa, joista suurin osa oli yksityishenkilöiden lähettämiä.
Lausuntopalautteen perusteella lakiesityksen perusteluja on täydennetty muun muassa kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välisestä yhteistyöstä, eduskunnan asemasta Nato-asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa sekä Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisesta asemasta.
