Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui perjantaina ensimmäisen kerran järjestetyssä Helsinki Security Forumissa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapuivat perjantaina Helsinki Security Forumiin. Kuva: Lassi Rinne
Akseli Vanhala
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti perjantaina, että Suomi on siirtynyt uuteen turvallisuuspolitiikan aikakauteen. Hän puhui ensimmäisen kerran järjestetyssä Helsinki Security Forumissa. Puheessaan Niinistö viittasi Venäjän valekansanäänestyksiin Ukrainalta miehitetyillä alueilla, puheisiin ydinaseista, liikekannallepanoon ja hyökkäyssotaan.
– Mutta tämä on se todellisuus, jossa nyt elämme. Todellisuus, jonka olisi pitänyt olla nykyaikana mahdoton. Todellisuus, josta Ukrainan kansa maksaa kovimman hinnan.
Niinistö kertasi puheessaan myös Suomen tietä Nato-jäsenyyteen. Niinistön mukaan Suomi on toiminut sodan alkamisen jälkeen nopeasti, mutta myös maltillisesti, eikä Suomi ole lamaantunut.
– Vain viikko Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen olin Washingtonissa, sekä Valkoisessa talossa että kongressissa, tunnustelemassa Yhdysvaltojen mielipiteitä jatkoaskelista.
Seitsemän kuukautta sodan alkamisen jälkeen 30:stä Nato-maasta 28 on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.
– Toisaalta olemme tarvinneet myös kärsivällisyyttä. Näin suurta päätöstä oli harkittava huolellisesti. Olen kutsunut omaa kansallista Nato-prosessiamme demokratian voitoksi.
Lue lisää: Sauli Niinistö kommentoi Putinin puhetta: ”Pahinta laatua”
Niinistö sanoi, että tärkein Nato-jäsenyyden antama lisä Suomen turvallisuudelle on liittouman yhteinen pelote. Nato tuo turvaa senkin varalta, että pelote ei riitä.
– Nato-jäsenenä Suomi osallistuu yhteisen puolustuksen suunnitteluun, ja tarvittaessa myös sen toteuttamiseen.
– Tärkeintä on, että Suomi pyrkii Naton jäseneksi. Piste. Ei enempää eikä vähempää.
Hänen mukaansa Suomi ei aseta jäsenyydelleen liittoumassa vaatimuksia tai varaumia. Suomen jäsenyyden profiili kehittyy ajan myötä. Suomessa ei ajatella ainoastaan sitä, mitä Nato voi tehdä Suomen hyväksi.
– Pohdimme myös sitä, mitä me voimme tehdä Naton hyväksi ja siten edistää koko liittouman turvallisuutta.
Puheessaan Niinistö kertasi vuosi sitten Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa sanomansa, että Suomen puolustus perustuu neljään peruspilariin: kansalliseen puolustukseen, läntisiin puolustus- ja turvallisuuskumppanuuksiin, Suomen suhteesta Venäjään ja kansainväliseen järjestelmään ja yhteisiin haasteisiin.
Nyt yksi pilareista – suhde Venäjään – on romahtanut ja kolmen muun pitää kannatella enemmän kuin aiemmin.
– Haluan korostaa, että emme ole koskaan olleet naiiveja tässä asiassa. Ajatuksena on ollut pitää yllä niin toimivaa suhdetta Venäjään kuin kussakin tilanteessa on ollut mahdollista. Samaan aikaan olen aina toistanut vanhaa suomalaista viisautta siitä, että kasakka vie sen, mikä on löyhästi kiinni.
Hän korosti, että Nato-jäsenyyden myötä Suomen kansallinen puolustus ei heikkene – päinvastoin.
Lue lisää: Kommentti: Aivan kuin Vladimir Putin ja Sauli Niinistö olisivat puhuneet eri planeetoilla
Niinistön mukaan lähitulevaisuudessa Suomi siirtyy tuntemattomalle alueelle ja edessä voi olla ikäviä yllätyksiä, joihin pitää varautua. Viimeisimmät varoitusmerkit tulivat aiemmin tällä viikolla Nord Stream -putkien räjähdysten muodossa.
– Nämä tapahtumat on tutkittava perusteellisesti.
Hänen mielestään yksi asia on varma: suomalaisten ja länsimaiden kestävyyttä koetellaan.
– Riippumatta siitä, mitä Venäjä seuraavaksi tekee, kuinka vaikeaksi energiakriisi osoittautuukin, vastauksemme on yhtenäisyys. Suomessa, Euroopassa, maailmassa.
– Olen vakuuttunut siitä, että läpäisemme tämän kokeen. Mutta se ei tapahdu itsestään. Yhtenäisyytemme ylläpitäminen ja resilienssimme säilyttäminen vaativat meiltä jokaiselta jatkuvia ponnisteluja. Meidän on oltava valppaita. Meidän on oltava valmiita vaikeisiin valintoihin. Meidän on pidettävä yhtä niitä tehdessämme.
Lopuksi Niinistö muistutti, että kaikki sodat päättyvät joskus, vaikka Ukrainan sodan loppu ei ole näkyvissä. Hän kiinnitti huomionsa maailman turvallisuusjärjestelmään sodan jälkeen.
– Loppujen lopuksi rauha on kestävän turvallisuuden perusedellytys. Rauha on niin tärkeä tavoite, että meidän ei pidä säästellä ponnisteluja sen saavuttamiseksi. Niin tärkeää, että jopa turhaksi osoittautuvia ponnisteluja kannattaa tehdä.
