Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Niko Ranta-ahon kirja herätti keskustelun siitä, miksi rikolliset pääsevät ääneen – näin WSOY ja asiantuntijat vastaavat

Tutkija arvelee, että rikokset saavat paljon huomiota, koska ne myyvät. Kustantajan mukaan rikoskirjat ovat parhaimmillaan osa yhteiskunnallista keskustelua.

Kuvakollaasissa Janne "Nacci" Tranberg, Lauri Johansson, Keijo Vilhunen, Jari Aarnio, Mika "Immu" Ilmén ja Niko Ranta-aho. Kuva: Matias Väänänen / Yle (kuvan muokkaus)

Kirjoja, sarjoja, podcasteja ja dokumenttejä. Vakavista rikoksista tuomituilla henkilöillä on ollut vientiä. Esimerkiksi Helsingin huumepoliisin entinen johtaja, useita tuomioita saanut Jari Aarnio, kolmoismurhasta tuomittu Lauri ”Late” Johansson, kaksoismurhaajaa Janne Raninen ja entinen Cannonball-liivijengin johtaja Janne ”Nacci” Tranberg ovat kaikki saaneet useita tilaisuuksia kertoa tarinansa.

Viime viikolla uutisoitiin, että WSOY kustantaa Aki Linnanahteen kirjoittaman kirjan Katiska-huumevyyhdistä tunnetusta Niko Ranta-ahosta. Moni kysyi sosiaalisessa mediassa, miksi Ranta-aho pääsee taas parrasvaloihin.

Sanoma Median alle kuuluva Nelonen Media on tehnyt Katiskasta kaksi kautta tv-sarjaa. Lisäksi Otava on kustantanut huumevyyhdistä kertovan kirjan, jossa Niko Ranta-aho on äänessä.

Miksi niin moni rikoksista tuomittu saa kirjasopimuksen tai oman dokumenttisarjan? Kysyimme asiaa kustantamolta ja rikollisuuteen perehtyneiltä tutkijoilta.

Ylen kysymyksiin vastasivat WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen, Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori, tutkija Matti Näsi ja Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeudenprofessori Matti Tolvanen. Sanoma Media ei vastannut Ylen yhteydenottoon.

Miksi rikollisten annetaan kertoa tekemistään rikoksista?

Timo Julkunen, WSOY: Rikosten saama julkisuus on noussut suuresti viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

Julkisuutta on lisännyt läpinäkyvyys mediassa ja etenkin somessa. Valitettavan usein some toimii niin sanotusti kansan tuomioistuimena vailla kaikkia saatavilla olevia faktoja. Edellä mainitusta johtuen on hyvä, että rikoksia käsitellään myös kirjojen kautta ammattilaisten tekeminä ja tarkistamina. Ei kuitenkaan niin, että kirjasta tehdään alusta rikoksen tekijöille.

Usein suuri yleisö luulee, että true crime -kirjat ovat vain rahasampoja tekijöilleen. Näin ei useinkaan ole. Joistakin tulee menestyksiä, ehkä suuremmasta osasta lopulta ei.

Matti Näsi, kriminologian yliopistolehtori: Rikollisille annetaan ääni, koska rikostematiikka ylipäätään kiinnostaa ja se myy. Katiska-sarjat ja muu true crime ovat tällä hetkellä erittäin suosittuja ja se on onnistuneesti kaupallistettu.

Taustalla ovat siis varmasti samantyyppiset mekanismit ja syyt kuin siinä, miksi rikosuutisointia tuotetaan nykyisellä volyymillä ja klikkiotsikoilla.

Matti Tolvanen, rikos- ja prosessioikeuden professori: En näe oikein muuta syytä kuin sen, että näin edistetään julkaisijan myyntiä.

Mitä hyötyä tai haittaa tästä voi olla?

Timo Julkunen, WSOY: Jos julkaisutoiminta tapahtuu esimerkiksi taloudellisesta hyötymisestä tai tuomitun rikollisen puolustuspuheena, se voi olla haitallista yleisen mielipiteen muodostumiselle. Kirjan rikollisuudesta tai rikollisesta pitäisi olla osa yhteiskunnallista keskustelua. Kirjojen avulla voidaan myös purkaa myyttejä ja vääränlaista ihannointia.

Matti Näsi, kriminologian yliopistolehtori: Nykyisellään kun rikosuutisointia ja viihteellisempää sisältöä tuotetaan melkeinpä päivittäin ja eri kanavissa, moni todennäköisesti kokee tilannekuvan huolestuttavaksi.

Kuilu koetun ja oikean tilannekuvan välillä on monen kohdalla todennäköisesti aika syvä. Kuilun merkitys korostuu, kun mietitään, mikä oikeasti painaa vaakakupissa esimerkiksi kriminaalipoliittisen päätöksenteon taustalla: ihmisten huolet, vaiko varsinainen tilannekuva ja taustatekijät.

Janne Raninen on tuomittu kahdesta murhasta. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja kiertänyt muun muassa kouluissa pitämässä puheenvuoroja elämänmuutoksen mahdollisuuksista. Kuva: Yle / Frida Holmberg

Matti Tolvanen, rikos- ja prosessioikeuden professori: Rikosten käsittely julkisuudessa voi selventää sitä, mikä on sallittua, mikä ei ja mitä rikoksista seuraa. Myös oikeusjärjestelmän toiminnasta on syytä kertoa ihmisille.

Haittana voi olla se, että rikoksesta tuomitusta tehdään sankari.

Haittana on myös se, että rikosten uhrit ymmärrettävästi kokevat rikoksesta tuomitun ja jopa rikoksia myönteisessä valossa esiin tuovat dokumentit loukkaavina. Riskinä on, että uhrien yksityisyyden suojaa loukataan jopa laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla.

Lue lisää: Sofia näki raiskaajansa rikosohjelman mainoksessa: ”Minun ja muiden traumasta tehtiin viihdettä”

Miksi ihmiset haluavat kuulla tarinoita rikollisten itsensä kertomana?

Timo Julkunen, WSOY: Halu nähdä rajan toiselle puolelle on aina kiinnostanut kirjojenkin yleisöä. Osa varmasti haluaa myös lisää tietoa siitä, miksi rikollisia on ja mikä ajaa rikollisuuteen.

Matti Näsi, kriminologian yliopistolehtori: Mahdollisesti samasta syystä, miksi rikollisten annetaan kertoa tekemisistään. Varmasti taustalla vaikuttaa myös yleinen uteliaisuus: miksi joku tekee jotain poikkeuksellista?

Matti Tolvanen, rikos- ja prosessioikeuden professori: Rikokset ylipäätään kiinnostavat ihmisiä. Henkilöjutut herättävät uteliaisuutta. Millainen ihminen on kaiken takana?

Tosielämän rikokset kiehtovat. Mistä villitys kertoo? Onko arveluttavaa viihtyä tragedioiden parissa? Keskustelemassa ovat entinen rikostoimittaja Mikko Gustafsson ja Murha, joka tapahtui -podcastin tekijä Saara Nurmo.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta 29. tammikuuta kello 23:een saakka.