Aiemmin niin ulkoministeriö kuin Tasavallan presidentin kanslia ovat pitäneet uuden turpo-yksikön perustamista pääministerin alaisuuteen tarpeettomana.
Ulkoministeriö ja Tasavallan presidentin kanslia ovat aiemmin tyrmänneet uuden turvallisuuspoliittisen yksikön perustamisen pääministerin alaisuuteen Valtioneuvoston kansliaan. Nyt lausuntonsa antoi kolmas keskeinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimija, Pääesikunta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, Emmi Korhonen / Lehtikuva
Mika Lehto
Pääministerin alaisuuteen suunniteltu, uuden turvallisuuspoliittisen neuvonantajan johtama turvallisuuspoliittinen yksikkö sai kolmannen arvovaltaisen tyrmäyksen.
Myös Pääesikunta on sitä mieltä, että Valtioneuvoston kansliaan sijoitettavalle uudelle turvallisuuspoliittiselle yksikölle ei ole tarvetta.
– Asetusluonnoksen perustelut eivät riitä perustelemaan muutoksen tarpeellisuutta, Pääesikunta totesi lausunnossaan.
Aiemmin kaksi muuta keskeistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijaa – ulkoministeriö ja tasavallan presidentin kanslia – on tyrmännyt uuden yksikön perustamisen.
Pääministerin turvallisuuspoliittisen tuen lisäämistä kukaan ei vastusta, mutta turvallisuuspolitiikan valmistelijat pitävät uutta hallintohimmeliä pääministerin alaisuuteen tarpeettomana.
Pääesikunnan mielestä asetusluonnos on epäselvä.
– Rajapinta puolustusministeriön ja ulkoministeriön lakiin ja valtioneuvoston ohjesääntöön perustuviin tehtäviin ja toimivaltaan jää lukijalle epäselväksi. Pääesikunnan näkemyksen mukaan kyseiset ministeriöt ja niissä työskentelevät asiantuntijat tuottavat jo nykyisellään tarvittavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen tiedon ja asiantuntijuuden koko valtioneuvostolle.
– Vaihtoehtoisena ratkaisuna voisikin olla näiden ministeriöiden resurssien vahventaminen, Pääesikunta ehdotti.
Pääesikunta muistuttaa muiden kriitikoiden tapaan siitä, että pääministerin työkaluna on jo tasavallan presidentin sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan TP-Utva.
– Epäselväksi jää, miten nyt lausunnon kohteena olevat muutokset suhteutuisivat tähän toimivaan toimielimeen.
– Epäselväksi jää myös, olisiko uuden perustettavan yksikön vaikutus valtion kriisijohtamiseen koordinaatiota vaikeuttava vai edistävä. Pääesikunta lausui asetusluonnoksesta.
Loppukaneetissaan Pääesikunta tiivistää, miksi Valtioneuvoston kanslian itse nopealla aikataululla valmistelemaa asetusta ei tulisi hyväksyä.
– Asetusmuutos vaatii vielä jatkovalmistelua kaikilta osin, eikä sitä tulisi saattaa voimaan luonnoksen mukaisessa muodossaan ja perusteluin. Pääesikunta pitää asian valmisteluaikataulua ja lausuntoaikaa liian lyhyenä.
– Vaikka kysymys on asetusmuutoksesta, asian toteutus edellyttäisi laajapohjaisempaa ja perusteellisempaa valmistelua ottaen huomioon edellä esitetyt seikat. Nykyisin käytössä oleva toimintamalli on Pääesikunnan näkökulmasta toimiva, Pääesikunta totesi lausunnossaan.
Asetuksen turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta ja turvallisuuspoliittisesta yksiköstä olisi tarkoitus tulla voimaan maaliskuun alusta.
Jännitysnäytelmä asetuksen kohtalosta ratkeaa lähipäivinä, kun kaikki lausunnot on nyt Valtioneuvoston kansliaan toimitettu.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) ja hallituksen on päätettävä, ajaako se asetuksensa maaliin vai ei, kun tasavallan presidentti, ulkoministeriö ja puolustusministeriö ovat selkosanaisesti hanketta vastustaneet.
