Sadan suurimman eläkkeen keskiarvo oli Suomessa viime vuonna 25 594 euroa. Asia käy ilmi Iltalehden Eläketurvakeskukselta saamista tiedoista.
Jos keskiarvon oletettaisiin pysyneen samana tänä vuonna, olisi vuodenvaihteessa suurimpiin eläkkeisiin odotettavissa keskimäärin yli 1 500 euron korotus.
Ellei suurimpien eläkkeiden saajien joukossa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, keskimääräinen korotus ensi vuodelle on kuitenkin lähempänä 1 700 euroa, sillä työeläkkeitä korotettiin myös viime vuodenvaihteessa.
Ennuste perustuu Eläketurvakeskuksen ekonomistin Ville Merilän arvioon, jonka mukaan työeläkkeet vaikuttavat olevan nousemassa noin 6–7 prosentilla.
Suurin osa työeläkkeen saajista joutuu tyytymään euromääräisesti huomattavasti vähempään. Merilän ennakoima korotus keskimääräiseen työeläkkeeseen olisi noin sadan euron luokkaa.
Keskimääräinen työeläke oli viime vuonna 1 621 euroa kuukaudessa eli vähemmän kuin kaikista suurimpiin eläkkeisiin ennakoitava korotus.
Iso korotus
Viime vuosina työeläkkeet ovat nousseet vuosittain noin prosentin tai pari verran. Siihen nähden nyt odotettavissa oleva nousu on huomattava.
Työeläkkeen korotukset määräytyvät työeläkeindeksin mukaan. Merilän arviosta työeläkkeiden 6–7 prosentin noususta uutisoi aikaisemmin Taloussanomat.
Merilä kertoo Iltalehdelle, että hän on johtanut arvionsa ensi vuoden työeläkeindeksistä muun muassa simulaatiolaskelmista, joissa on hyödynnetty esimerkiksi Euroopan keskuspankin inflaatioennusteita.
Työeläkeindeksi lasketaan vuosittain loppuvuodesta Tilastokeskuksen kolmannen vuosineljänneksen eli heinä-, elo- ja syyskuun tietojen pohjalta. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.
– Asiassa on suurta epävarmuutta, mutta näkymät inflaatiosta ovat noin 7–8 prosenttia ja ansiotasoindeksi kasvanee kahden ja kolmen prosentin välillä, Merilä kertoo.
Työeläkeindeksiä eli niin sanottua taitettua indeksiä on arvosteltu voimakkaasti, sillä matalan inflaation vuosina työeläkkeet ovat jääneet jälkeen yleisestä palkkakehityksestä.
Nyt on käymässä päinvastoin, kun hinnat nousevat selvästi nopeammin kuin palkat. Merilän mukaan systeemi toimii, kuten sen pitääkin.
– Taitettu indeksi pyrkii säilyttämään eläkeläisten ostovoiman. Silloinhan kuluttajahinnat ovat olennainen komponentti eli inflaatiosuojaus. Kuluttajahintojen noustessa työeläkeindeksi suojaa siltä 80-prosenttisesti.
Eri korotukset
Työeläke lasketaan työuran aikaisista ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä.
Suurimmat eläkkeet koostuvat käytännössä pelkästään työeläkkeestä. Viime vuonna ylin desiili eli suurimpia eläkkeitä saanut kymmenen prosenttia omaeläkkeen saajista käsitti 150 606 henkilöä.
Joukkoon pääsi alimmillaan 2 887 euron eläkkeellä. Ylimmän desiilin keskieläke oli 3 969 euroa. Olettaen, että tämän joukon eläkkeet ovat tänä vuonna nousseet työeläkeindeksin mukaisesti, on heidän eläkkeensä nousemassa ensi vuodenvaihteessa noin 250 eurolla.
Jos työeläke jää pieneksi, sen lisäksi voi saada myös kansaneläkettä ja takuueläkettä.
Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotukset määräytyvät kansaneläkeindeksin mukaan. Yleensä niitä korotetaan vuoden alussa, mutta voimakkaan inflaation vuoksi elokuun alussa kansaneläkeindeksiin tehtiin ylimääräinen 3,5 prosentin korotus.
Ensi vuoden alussa tulevasta normaalista korotuksesta päätetään todennäköisesti lokakuussa.
