Baltian maat ja Puola ovat väläyttäneet jo ajatusta ydinvoimapakotteista, mutta Suomi ja muut venäläistä ydinpolttoainetta käyttävät maat todennäköisesti välttävät ne tälläkin kertaa.
Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP / Lehtikuva
STT, Mikko Gustafsson
Venäjän finanssisektoriin kohdistetut pakotteet ovat aiheuttaneet monille pettymyksiä, mutta laskenut öljyn hinta on nyt iskemässä maan sotakassaan.
Raakaöljy on Venäjän tärkein vientituote. Urals-öljyn hinta on kuitenkin joulu-tammikuussa ollut 40 prosenttia edullisempaa kuin viime vuoden tammi-marraskuussa, selviää Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin tuoreesta analyysistä.
Analyysi tulee laajemmin julki ensi viikolla.
Venäjän keskuspankki ja talousministeriö ovat odottaneet maan vientitulojen supistuvan tänä vuonna noin 100 miljardia dollaria eli 15–18 prosenttia, Bofit kertoo. Venäjä on kuitenkin laskenut Urals-öljyn hinnan 70 dollariksi, joten halventuneilla hinnoilla luvassa on pettymyksiä Venäjälle.
– Se on hyvinkin merkittävää ottaen huomioon, että raakaöljyn osuus federaation budjetista oli viime vuonna melkein 30 prosenttia, tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Bofitista sanoo.
Sotakassaa pohtiessa on silti syytä pitää mielessä, että siihen iskeminen on kielikuva. Venäjän johto voi poliittisilla päätöksillä varmistaa, että rahaa sotimiseen riittää ja iskut osuvat muualle.
– Mitä enemmän täytyy laittaa rahaa sotimiseen ja valloitettujen alueiden ylläpitämiseen, sitä vähemmän rahaa on esimerkiksi kotimaan investointeihin, infraan, koulutukseen ja terveydenhuoltoon, Korhonen sanoo.
Syväkin kassa saa kolhuja
Venäläiselle raakaöljylle on jo tällä hetkellä voimassa 60 dollarin hintakatto, mutta tasoa on tarkoitus tarkastella myöhemmin uudestaan. Tällä viikolla Brysselissä on neuvoteltu siitä, millainen kattohinta Euroopan unionin jäsenmaissa oltaisi valmiita hyväksymään raakaöljyä korkeamman jalostusarvon öljytuotteille.
Neuvottelun kohteena olevan hintakaton on määrä tulla voimaan sunnuntaina, joten keskustelut hyväksyttävästä tasosta ovat jatkuneet kalkkiviivoille.
Venäläisen raakaöljyn hinta olisi todennäköisesti laskenut myös ilman siihen kohdistettuja rajoitteita, joskin nykyistä vähemmän. Tämän voi päätellä siitä, että öljyn hinta on ollut Bofitin tarkastelemana aikana muutenkin laskussa.
Iikka Korhonen pitää silti selvänä, että Venäjä saisi öljystä tällä hetkellä nykyistä suuremmat tulot ilman länsimaiden rajoituksia ja pakotteita.
– Jos missään kohtaa ei olisi ollut ajatusta siitä, että tulee joku hintakatto, varmaankin hinta olisi korkeampi.
Pohjanmeren Brent-viiteladun hinta on laskenut Bofitin tarkastelujaksolla 20 prosenttia.
Jääkö katto korkealle?
Venäläiseen öljyyn kohdistuu jo nyt erilaisia rajoituksia, mutta perjantaina unionin jäsenmaiden pysyvät edustajat jatkavat Brysselissä neuvotteluja öljytuotteiden hintakatosta. Kyse on esimerkiksi dieselin kaltaisista tuotteista.
Useat mediat ovat kertoneet komission ehdottaneen noille tuotteille 100 dollarin hintakattoa. Esimerkiksi Baltian maat ja Puola ovat kuitenkin halunneet katosta kunnianhimoisemman.
Myöhemmin tarkoitus on neuvotella siitäkin, saisiko myös raakaöljyn 60 dollarin hintakattoa nykyistä alemmaksi. Osa unionin itälaidan maista on väläytellyt STT:n tietojen mukaan aiemmin jopa 30 dollarin tasoa raakaöljyn katolle.
Haukat haluavat ydinvoimapakotteita
Venäjältä tuodaan Euroopan kamaralle yhä muutakin energiaa kuin öljyä. Esimerkiksi Suomessa Loviisan ydinvoimala käy tällä hetkellä venäläisellä ydinpolttoaineella.
Uuden Venäjää koskevan pakotepaketin valmistelemisen on määrä päästä kunnolla vauhtiin ensi viikon jälkeen, kun unionin jäsenmaiden poliittiset johtajat ovat kokoontuneet huippukokoukseen Brysselissä.
Verkkolehti Politico kertoi viime viikolla, että maksimaalisia pakotteita ja rajoitteita ajavat Puola ja Baltian maat ovat jo ehtineet nostaa esille myös ydinvoimapakotteet. Ajatus ei ole uusi, koska samaa keskustelua unionin jäsenmaat kävivät jo viime syksynä.
Suomessa Venäjään kohdistuvat ydinvoimapakotteet olisivat olleet vielä viime syksynä huomattavan hankalat, mutta enää ne eivät ilmeisesti olisi aivan yhtä kriittisiä. Syynä on se, että energiayhtiö Fortumin varastot ovat hyvin täytetyt ja yhtiö on sopinut huoltovarmuussyistä polttoaineen toimittamisesta myös Yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn kanssa.
Uuden sopimuksen jalkauttaminen käytännön toimituksiksi ei tosin onnistu kytkintä kääntämällä, vaan sen on arvioitu vievän vuosia.
STT:n taustaksi jututtamat virkamieslähteet eivät usko, että ydinvoimapakotteet voivat tälläkään kertaa menestyä jäsenmaiden neuvotteluissa. Venäläistä ydinpolttoainetta käytetään Suomen lisäksi myös Tshekissä, Slovakiassa, Bulgariassa ja Unkarissa.
Korvaajat Kiinasta ja Intiasta
Venäjä on löytänyt öljyviennissä korvaavia markkinoita Euroopalle etenkin Kiinasta ja Intiasta, mutta nekin voivat Bofitin analyysin mukaan sanella nykytilanteessa ostohinnan. Myös kuljetuskulut kauemmas syövät kaupan kannattavuutta.
Öljyn hinta vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa sen tuotannosta hyödyttää Venäjää taloudellisesti. Bofit on käyttänyt analyysissään Rystad Energyn arviota, jonka mukaan 60 dollarin tynnyrihinnalla 80 prosenttia Venäjän tuottamasta öljystä tuottaa taloudellista hyötyä, mutta 40 dollarin tynnyrihinnalla enää puolet.
Korhonen tuo esille, että loppuvuodesta Venäjä keräsi Gazpromilta ylimääräistä kaasuntuotantoveroa ja lainasi rahaa venäläisiltä pankeilta. Rahat eivät toisin sanoen ole loppumassa, vaikka sota käy kalliiksi.
Pelkästään kansallisen hyvinvoinnin rahastollaan Venäjä pystyy yhä kattamaan ainakin tämän vuoden alijäämän, Korhonen arvioi.
Putkiöljy jäi sallituksi
Jo nyt Venäjän energiavientiin kohdistuu useita rajoituksia.
EU on kieltänyt esimerkiksi meriteitse tuotavan raakaöljyn, minkä lisäksi Saksa on ilmoittanut luopuvansa putkiöljyn tuonnista. Osa unionin itälaidan maista kuitenkin jatkaa yhä putkiöljyn tuomista.
EU:n lisäksi raakaöljyn 60 dollarin hintakatosta ovat sopineet Australia ja G7-maat eli Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Saksa, Italiaa, Britannia ja Japani.
