Muun muassa myymälöiden suojaplekseistä, käsidesistä ja etäneuvonnasta on tullut jo perusarkea. Pandemia on muuttanut myös ihmisten asenteita esimerkiksi luontoa ja vapaa-aikaa kohtaan.
Kolmen vuoden aikana koronapandemia on muuttanut suomalaista yhteiskuntaa monin tavoin.
Korona on tuonut muutoksia muun muassa ruokaketjujen, pankkien ja hotellien asiakaspalveluihin.
Suomen Osuuskauppojen keskuskunnan yritysturvallisuuspäällikkö Janne Ahtoniemen mukaan esimerkiksi kassoilla käytettävät suojapleksit ovat jääneet pysyviksi S-ryhmän myymälöissä.
– Ne ovat tuoneet hyötyjä koronatorjunnassa, mutta tuovat myös lisäturvallisuutta henkilöstölle.
S-ryhmä on päättänyt jatkaa myös käsidesien tarjoamista asiakkaiden käsien puhdistukseen ainakin kesäkuun loppuun asti.
Myös Keskolla on edelleen käytössä suojapleksit ja käsidesit.
– Käsidesin käytössä on viime aikoina nähty selvää laskua, mutta haluamme pitää sitä kuitenkin edelleen tarjolla, kertoo K-Citymarketin ketjujohtaja Ari Sääksmäki.
Ennen koronaa oli ehkä yhteiskunnan painettakin, että jos oli pientä köhää niin töihin tultiin silti.
Janne Ahtoniemi
Sääksmäen mukaan suomalaisten ruokakauppojen hygienia oli erittäin hyvällä tasolla jo ennen pandemiaa, mutta nyt siitä pidetään aiempaakin parempaa huolta.
– Kaupoissa korostetaan käsienpesun merkitystä, ja työyhteisöissä kannetaan vastuuta niin omasta kuin toistenkin terveydestä. Eli sairaana ei tulla töihin, sanoo Sääksmäki.
Myös S-ryhmässä on huomattu, että pandemian johdosta työntekijöiden asenne terveyteen on parantunut entisestään.
– Hygieniasta huolehtiminen on korostunut entisestään, töihin tullaan ainoastaan täysin terveenä eikä enää edes pienessä flunssassa. Ennen koronaa oli ehkä yhteiskunnan painettakin, että jos oli pientä köhää, niin töihin tultiin silti, kertoo yritysturvallisuuspäällikkö Janne Ahtoniemi.
K-Citymarketin ketjujohtaja Ari Sääksmäen mukaan koronalla oli oma vaikutuksensa myös asiakkaiden käyttäytymiseen.
– Asiakkaat välttelevät edelleen mielellään ruuhkia ja toivovat asioinniltaan väljyyttä: mahdollistamme siis heille sujuvaa asiointia muun muassa huolehtimalla, ettei kassoilla tarvitse jonottaa niin pitkään.
Hotelleissa vältetään aamupalaruuhkaa
Myös moni hotelliketju on joutunut pohtimaan käytäntöjään koronatilanteen vuoksi.
Esimerkiksi Scandic-hotelleissa otettiin korona-aikana käyttöön porrastetut aamiaisajat, jotka jäävät osaan hotelleista pysyväksi käytännöksi.
– Etenkin suurimmissa hotelleissamme kerromme asiakkaille etukäteen, että esimerkiksi aamun viimeisellä tunnilla voi olla ruuhkaa ja he voivat itse valita, käyvätkö mielummin aamupalalla hieman aikaisemmin rauhallisempaan aikaan, kertoo Scandic-hotellien viestintäpäällikkö Johanna Uimonen.
Lähimaksun suosio kasvoi
Pankeissa koronapandemia vauhditti käynnissä olevia muutostrendejä, kuten sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Suomen suurimmasta finanssiryhmästä, OP Ryhmästä, kerrotaan, että vuonna 2021 mobiilin käyttö kasvoi 20 prosenttia.
Käteisnostojen määrä on vähentynyt. Vuonna 2020 OP Ryhmässä kuluttajien euromääräiset käteisnostot vähenivät yli 20 prosentilla ja vuonna 2021 edelleen yli 10 prosentilla.
– Huomionarvoista on, että käteisnostojen määrä kääntyi uudelleen lievään nousuun viime vuonna, kun pandemia alkoi väistyä. Myös laskujen maksamiset konttoreissa vähenivät voimakkaasti pandemian aikana, kertoo OP Ryhmän turvallisuusjohtaja Harri Uusitalo.
Korona-aikana lähimaksun suosio on kasvanut huomattavasti.
– Vaikka lähimaksun suosio kasvoi jo ennen koronaa, pandemian aikana korostunut hygienia lisäsi lähimaksun käyttöä entisestään. Samaan aikaan mobiilimaksujen suosion kasvu on vähentänyt tarvetta syöttää fyysistä korttia maksupäätteeseen, kertoo Nordean asiakasviestinnästä vastaava johtaja Jonna Pesonen.
Pandemiaan Nordea reagoi muun muassa perustamalla ikäihmisten Seniorilinjan, jossa senioriasiakas on saanut esimerkiksi digineuvontaa. Asiakkaiden toiveesta se otettiin käyttöön pysyvästi.
Professori: Luonnon merkitys ja ihmisten arvot muuttuivat
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hillamon mukaan pandemian positiivinen seuraus oli esimerkiksi monien elämää helpottavan etätyön yleistyminen.
– Perheet viettivät enemmän aikaa keskenään. Tämä saattaa selittää sitä, että syntyvyys nousi tilapäisesti ensimmäisinä koronavuosina, sanoo Hiilamo.
Myös luonnosta on tullut ihmisille entistä tärkeämpi paikka.
– Monet löysivät rajoitustoimien aikana kotimaan matkakohteita ja alkoivat liikkua luonnossa. Esimerkiksi puutarhanhoito ja lemmikkiharrastus yleistyivät.
Hiilamon mukaan ihmisten arvot muuttuivat ainakin hetkeksi myös vähemmän materialistisiksi.
– Huomasimme, ettei hyvinvointi välttämättä edellytä samanlaista kulutustasoa kuin aikaisemmin. Korona-aika vähensi myös kiirettä ja se antoi mahdollisuuden pohtia omaa elämää sekä suhdetta toisiin ihmisiin ja luontoon.
Suomen ensimmäinen koronatapaus varmistui tasan kolme vuotta sitten:
Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistui, THL: Tapaus valitettava, mutta ei odottamaton – Yle seurasi hetki hetkeltä
Aiheesta aiemmin:
Viisi asiaa, jotka korona muutti pitkäksi aikaa nuorten elämässä – Suomessa on nyt uusia ”laman lapsia”
Näin korona iski suomalaisten hyvinvointiin: erityisesti pääkaupunkiseutu kovilla, kertoo THL:n kysely – katso oman maakuntasi tulokset
Aiheesta lisää:
Heikki Hiilamo: Koronakriisin sosiaalinen velka - miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin? (siirryt toiseen palveluun)
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 30.1. klo 23 saakka
