Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Onni kaiversi nimensä tuntolevyn taakse 80 vuotta sitten – siitä tuli johtolanka, joka auttoi hänet vihdoin siunattavaksi Suomeen

Suistamon Pyörittäjästä kotoisin ollut alikersantti Onni Hilakivi katosi jatkosodan ankarissa taisteluissa Juustilassa kesäkuussa 1944. Neuvostoliitto ehti kaatua ja Venäjä ehti aloittaa uuden brutaalin sodan Ukrainassa ennen kuin Onni pääsi vihdoin rauhan lepoon omien sukulaistensa saattamana.

Onni Hilakivi siunattiin Raahen seurakunnan Paavolan sankarihautausmaahan. Arkkua kantoi Jouni Hilakivi (vas.alh.), joka on Onnin Kalevi-veljen pojanpoika. Kuva:  Karjalan valli / Hilakiven suku

Kesäkuun puolivälissä vuonna 1944 suistamolainen alikersantti Onni Hilakivi sai käydä lyhyellä lomalla kotonaan Suistamon Pyörittäjässä kesken jatkosodan taisteluiden. Hän oli tuolloin vasta 22-vuotias nuori mies, joka oli kuitenkin jo nähnyt ja kokenut kovia rintamalla sen jälkeen, kun hänet oli määrätty palvelukseen syyskuun alussa 1941.

Tuolla reissulla Onni jätti äidilleen Antoniinalle koko joukon omaa henkilökohtaista omaisuuttaan: ajokortin, rintamalla kirjoitettuja runoja, päiväkirjamerkintöjä sekä koiraa esittävän puukaiverrustyön.

– Ei sitä koskaan tiedä, milloin se sattuu omalle kohdalle ja kuka meistä tulee takaisin, Onni oli perustellut äidilleen tavaroiden jättämistä.

Onni Hilakivi jätti vain pari viikkoa ennen kuolemaansa oman ajokorttinsa äidilleen. Kuva:  Hilakiven suvun perhealbumi

Alikersantti Onni Hilakivi. Kuva:  Hilakiven suvun perhealbumi

Siitä hetkestä kului vain pari viikkoa, kun Onni Hilakivi katosi Tali-Ihantalan ankarissa suurtaisteluissa.

– Kadonnut 28.6.1944 Juustilassa. Nähty viimeksi hyökkäyksessä. Luultavasti jäi vangiksi haavoittuneena, Suomen sodissa kadonneiden luettelon otteessa lukee.

Vuonna 1948 Onni Hilakivi julistettiin lopulta kuolleeksi, ja hänet siunattiin poissaolevana Paavolan sankarihautaan Pohjois-Pohjanmaalle.

Onnin kohtalo on askarruttanut kuitenkin sukulaisten mieliä aina näihin päiviin asti. Häneltä jäi vanhemmat ja neljä nuorempaa sisarusta, jotka päätyivät Suomessa asumaan Lapuan, Raahen ja Oulun seuduille viimeisen evakkomatkansa päätteeksi.

Limingassa asuvan Jouni Hilakiven, 38, Kalevi-pappa oli yksi Onnin nuoremmista veljistä. Onnin kohtaloa muisteltiin suvussa yleensä aina suurina juhlapäivinä – ja vihdoin vuonna 2019 Jouni päätti tehdä yhden yrityksen arvoituksen ratkaisemiseksi.

– Olin yhteydessä venäläiseen Karjalan valli -etsintäryhmään ja kysyin, voisivatko he tutkia hieman tarkemmin Onnin oletettua kaatumispaikkaa, Jouni Hilakivi muistelee.’

Yhteydenotosta kului aikaa vain noin vuosi, kun Karjalan valli saattoi kertoa Hilakivien suvulle uutisia toukokuussa 2020.

Juustilan taisteluiden paikalta oli löytynyt suomalaisen sotilaan ruostunut tuntolevy, jonka taakse oli kaiverrettu selvin tikkukirjaimin nimi ONNI. Kun tuntolevyn koodinumero tarkistettiin, sen todettiin kuuluneen todellakin Onni Hilakivelle.

Paikalta löytyi myös luunsirpaleita ja olkaluun palanen, joista pystyttiin tekemään sittemmin Suomessa dna-testi. Se varmisti Onnin löytymisen lopullisesti.

Tämä tuntolevy oli keskeisessä roolissa Onni Hilakiven tunnistamisessa. Hän on kaivertanut itse levyn takapuolelle tikkukirjaimin ONNI. Kuva:  Hilakiven suvun kotialbumi

Onni Hilakiven arkkua kantoi hänen Kalevi-veljensä pojanpoika Jouni Hilakivi. Siunaus toimitettiin Raahen seurakunnan Paavolassa ortodoksisin menoin 17. marraskuuta. Kuva:  Hilakiven suvun kotialbumi

Tästä kului kuitenkin vielä hyvän aikaa ennen kuin Onni pääsi lopullisesti haudan lepoon sukulaistensa saattamana 17. marraskuuta 2022 Paavolan kirkon sankarihautausmaahan ortodoksisin menoin. Siunauksen hoiti Pohjois-Suomen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Marko Patronen.

– Se oli arvokas tilaisuus. Sotilaalliset kunnianosoitukset ja reserviläiskuoro laulamassa, Jouni Hilakivi kertoo.

– Itselleni osui vielä ikimuistoinen kunniatehtävä, kun sain olla kantamassa Onnin arkkua. Ja koko meidän suvullemme oli tärkeää, että tämä mysteeri on nyt vihdoin ratkaistu ja hänen kohtalonsa varmistettu.

Viime sotien taistelupaikoilta on löytynyt yli 1 500 sotavainajaa, jotka on tuotu Suomeen haudattaviksi. IS:n Löydetyt-erikoislehdessä on lueteltu kaikkien tähän mennessä tunnistettujen nimet, muun muassa Onni Hilakivi. Lehti on myynnissä lehtipisteissä rajoitetun ajan.

Vastikään ilmestynyt Ilta-Sanomien Löydetyt-erikoislehti kertoo Onni Hilakiven löytäneen Karjalan valli -ryhmän etsintätöistä laajemmin.

Karjalan valli on ehtinyt löytää parinkymmenen vuoden aikana yhteensä 135 suomalaista sankarivainajaa Venäjän maastosta, mutta nyt ryhmän työ uhkaa hiipua Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia.

Useat Karjalan vallin jäsenet ovat paenneet Vladimir Putinin aloittamaa hyökkäyssotaa ja liikekannallepanoa ulkomaille. Yksi heistä on ryhmän johtaja Vjatsheslav ”Slava” Skokov, joka päätti hakeutua Suomeen ja yrittää nyt löytää itselleen töitä omalla alallaan – ydinfuusioon erikoistuneena tiedemiehenä.

Lue lisää: Ydinfyysikko Slava ehti auttaa 135 sotavainajaa takaisin Suomeen – ja sitten hänen oli paettava Putinia

Karjalan valli löysi Onnin Hilakiven noin 20 metrin päästä Aniskalan tiestä. Samalta paikalta löytyivät yhteensä kolmen suomalaissotilaan jäänteet ja heille kuuluneet tuntolevyt.

Paikalta löytyi myös JR 50:n kiilarykmentin virallinen rintamerkki, joka oli kuulunut Onni Hilakivelle. Merkki on nyt palautettu suvulle yhtenä konkreettisena muistona Onnista.

– He ovat tehneet todella arvokasta työtä, Jouni Hilakivi kiittelee.

Onni Hilakiven kohtaloksi muodostuneet taistelut olivat osa suomalaisten yritystä torjua neuvostoliittolaisten suurhyökkäys Karjalankannaksella kesäkuussa 1944. JR 50:n tappiot Tali-Ihantalan taisteluissa 27.-30.6.1944 olivat lukujen mukaan seuraavanlaiset: kaatuneita 150, kadonneita 74, haavoittuneita 635 miestä.

Onni Hilakivi on sotilastovereidensa kanssa. Kuva on otettu kesällä 1943 ”siellä jossakin Syvärin korvessa”. Pöydän takana vasemmalla Väinö Laakso ja Onni Hilakivi, joka on ”saanut hieman pieniä naarmuja naamaansa kahakassa Vanjan kanssa”; kuten Hilakiven suvussa kuvan tarina kuuluu. Kuva:  Hilakiven suvun kotialbumi

Suistamon Pyörittäjässä 1930-luvulla otetussa kuvassa on kauppias Aleksi Hilakiven perhe. Ylhäällä vasemmalla kauppa-apulainen Paula Mäkinen, Vasili Filatkin, kauppiaspariskunta Niina ja Aleksi Hilakivi sekä työmies. Alarivissä vasemmalta lapset Olavi ja Helmi Hilakivi, Alina Filatkin, Onni Hilakivi kissa sylissään sekä hänen veljensä Kalevi ja Veikko Hilakivi.

Kauppias Aleksi Hilakivi elätteli kuitenkin vielä pitkään jatkosodan päätyttyäkin toiveita siitä, että hänen Onni-poikansa olisi pelastunut. Esimeriksi Laatokka-lehdessä ilmestyi helmikuussa 1945 seuraavanlainen rivi-ilmoitus:

”Hyvät aseveljet ja Neuvostoliitosta pois palanneet sotavangit. Tietäisikö kukaan Teistä jotakin poikamme alik. Onni Hilakiven kohtalosta? Hän palveli yksikössä 4815/2 Juustilassa 28.6.1944. Jos joku hänestä jotakin tietää, pyytäisimme ilmoittamaan meille osoitteella: Kauppias A. Hilakivi, Lapua.”

Onnin kuolema alkoi kuitenkin varmistua viimeistään vuonna 1946. Palvelustoveri Alvi Vilakaiselta saatiin tuolloin lausunto siitä, että hän oli nähnyt konepistoolisuihkun osuvan Onniin ja tämän kaatuvan maahan. Vihollisen tulitus oli ollut kuitenkin niin rankkaa, että Onnia ei voitu mennä etsimään heti eikä edes myöhemminkään.

Vihannin Reserviläiskuoro oli mukana Onni Hilakiven siunauksessa. Kuva:  Hilakiven suvun perhealbumi

Onni Hilakiven siunauksen toimitti Pohjois-Suomen ortodoksisen seurakunnan pappi isä Marko Patronen (keskellä). Kanttoreina toimivat Reijo Kinnunen (vas.) ja Juhani Matsi.

Onnin hautajaiset merkitsivät Hilakiven kauppiasperheen nykyisille jälkeläisille pitkän odotuksen ja epätietoisuuden ajan päättymistä. Oman kotipitäjänsä multiin Onni ei päässyt, sillä Suistamo kuuluu Neuvostoliitolle menetettyihin alueisiin – mutta pääsipä hän sentään pois Venäjältä ja lähelle omia verisukulaisiaan Paavolan sankarihautausmaalle.

Onni Hilakiveä oli saattamassa haudan lepoon myös Tapani Hilakivi. Hän on kerännyt vuosien varrella ahkerasti kaikkia tiedonmurusia, joita on ollut löydettävissä sedästä – eli oman Kalevi-isän kadonneesta veljestä. Viime aikojen tapahtumat Venäjällä ja Ukrainassa ovat saaneet aikaan sen, että Onnin kohtalon ratkeaminen tuntuu suvusta nyt erityisen tärkeältä.

– Ukrainan sodan myötä nämä karjalaisten evakkojen ja meidänkin suvun kärsimykset ovat tulleet aivan uudella tavalla taas mieleen ja lähemmäksi, Tapani Hilakivi kuvailee.

– Ukrainalaisilla on edessään vastaavanlaista surua ja epätietoisuutta ainakin seuraaviksi sadaksi vuodeksi, kun äidit, vaimot ja morsiamet jäävät kaipaamaan kadonneita. Suru ja kaipaus siirtyvät seuraaville sukupolville, joten ei se lopu edes sadan vuoden päästä.

Karjalaisille suvuille maiden ja kotikontujen menetys on oma kipunsa, mutta sen lisäksi monissa suvuissa on ollut valtavaa surua lukuisista kaatuneista. Onni Hilakiven Antoniina-äiti oli yksi heistä, joka menetti sodalle enemmän kuin yhden ihmisen voisi kuvitella kohtuudella kestävän.

– Niina menetti talvisodassa kolme läheistä serkkuaan, yhden serkun jatkosodassa, ja sitten vielä oman Onni-poikansakin, Tapani Hilakivi kertoo.

– Sitä sanotaan, että oman lapsen hautaaminen on äidille kaikkein vaikeinta. Niinpä kun Onni julistettiin kuolleeksi vuonna 1948, siitä alkoi Niinan oma sairastelu, ja hän menehtyi 1954.