Suomen talous hiipunee tänä vuonna taantumaan, arvioidaan OP Ryhmän tiedotteessa. Bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023. Sen ennustetaan kuitenkin nousevan vuonna 2024 saman verran.
– Viime kesän jälkeen ennusteeseemme on tarvinnut tehdä lähinnä hienosäätöä, jos sitäkään.
– Näköpiirissä on enemmänkin pari vuotta epämääräisen heikkoa kehitystä kuin selväpiirteinen taantuma ja rivakka elpyminen, sanoo OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Muun muassa vienti, yksityinen kulutus ja investoinnit tulevat heikentymään. Vuonna 2022 viennin arvo kasvoi ennätysvauhtia. Viimeksi vastaaviin lukuihin on päästy 1970-luvulla. Kasvu jäi kuitenkin vain muutamaan prosenttiin.
Korkeat korot heijastuvat
Korkojen jyrkkä nousu sekä korkea inflaatio heijastuu voimakkaimmin yksityiseen kulutukseen ja investointeihin.
Yksityinen kulutus kasvoi reaalitulojen vähenemisestä huolimatta hyvää vauhtia korona-ajan säästöjen siivittämänä.
Nousseet korot ja heikkenevä taloustilanne kääntävät vuonna 2023 säästämisasteen jälleen nousuun, ja yksityinen kulutus supistuu. Käytettävissä olevat reaalitulot eivät kuitenkaan enää vähene.
– Vuonna 2022 nopea hintojen ja korkojen nousu koetteli erityisesti kotitalouksia. Tänä vuonna yritysten tilanne alkaa heikentyä kustannusten noustessa ja kysynnän huonontuessa. Tämän seurauksena niin työllisyyden kuin investointien kehitys kääntyy laskuun Heiskanen arvioi.
Ulkoinen taloustasapaino heikko
Investoinnit olivat viime vuonna hyvässä vauhdissa. Investointien määrän ennustetaan kääntyvän laskuun, vaikka viime vuonna ne olivat hyvässä vauhdissa. Erityisesti rakennusinvestoinneille pedataan heikkoa ennustetta.
Myös työmarkkinoille maalataan heikkoa maisemaa – työttömyysasteen ennustetaan nousevat ja työllisyysasteen laskevan.
Tänä vuonna erityisesti rakennusinvestoinnit vähenevät, ja investoinnit kokonaisuutena kääntyvät laskuun. Työllisyys parani vielä viime vuoden lopulla, mutta hidastuva talouskasvu alkaa vähitellen näkyä työmarkkinoilla. Työttömyysaste nouseekin viime vuoden lukemista ja työllisyysaste laskee hieman.
Maailmantalous laskussa
Maailmantalous on suhdanneindikaattorien arvioiden mukaan hidastumassa. Yhtenäinen suhdanne kuitenkaan ei ole. Samalla kun kehittyvissä maissa ollaan matkalla kohti taantumaa, ovat kehittyvien maiden kasvunäkymät nousua kohti.
Kokonaisuudessaan maailmassa talouskasvu ajautuu alle 2,5 prosentin, eli alle taantuman rajan.
Etenkin Yhdysvalloissa talous ylikuumeni koronapandemian elvytystoimissa. Ennakoivat suhdeindikaattorit ovat taantuman partaalla kiihtyneen inflaation ja kiristyneen rahapolitiikan myötä.
Koronapandemian aikana kertyneet säästöt sekä vahvojen työmarkkinoiden tukema palkannousu ovat pitäneet talouden toistaiseksi kasvussa. Vähitellen talous on kuitenkin painumassa taantumaan, kun korona-aikana kertyneet puskurit on käytetty ja työmarkkinat alkavat viilentyä.
– Talousindikaattorien perusteella on 90 prosentin todennäköisyys, että Yhdysvaltain talous vajoaa taantumaan seuraavien kuuden kuukauden aikana. Tähän nähden tunnelmat ovat olleet viime aikoina yllättävän leppoisia. Vanha totuus ”kun Yhdysvallat aivastaa, muu maailma sairastuu” on yhä kohdallaan, Heiskanen sanoo.
Inflaatiohuipusta palaudutaan hitaasti
Kuten Suomessakin, on useimmissa maissa korkein inflaatiopiikki jo ohitettu. Inflaatio on hidastumaan päin, mutta tavoitteet ovat edelleen sen alapuolella. Siitä huolimatta kuluttajahintojen nousun vaikutukset vaimenevat hitaasti. Erityisesti palveluhintojen nousun taitto tulee olemaan verkkaista palkkapaineen kasvaessa.
Etenkin keskuspankeille tilanne on hankala, sillä nopeatempoinen korkojen nousu ei ole täysin heijastunut talouteen.
– Nykyiset markkinakorot pitävät sisällään jo odotuksen siitä, että EKP tulee kiristämään rahapolitiikkaansa edelleen. Tällä hetkellä on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, miten korkealle korot tulevat nousemaan. Selvää kuitenkin on, että suurin nousu on jo takana ja lyhyiden korkojen kehitys on tänä vuonna viime vuotta maltillisempaa, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.
