logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Otto Virtanen oli ikäisissään maailman huipulla ja edessä häämötti kuuma tenniskesä, mutta sitten särkyivät sekä käsi että haaveet

Elämä hymyilee pitkästä aikaa tennislupaus Otto Virtaselle.

Kesä tuli ja kesä meni, mutta tenniksellisesti siitä jäi hyvin vähän kerrottavaa. Ranskan avoimien ja Wimbledonin nuorten sarjat olivat isoilla kirjaimilla Virtasen, 18, kalenterissa, mutta molemmat menivät pieleen.

Kipeytynyt pelikäsi pyyhki ensin Pariisin turnauksen menestyshaaveet ja noin kuukautta myöhemmin hautautui unelma Wimbledonista. Kädestä paljastui myöhemmissä tutkimuksissa kyynärluun rasitusmurtuma. Molemmissa turnauksissa Virtanen pelasi, mutta ei siitä loukkaantuneena tullut valmista.

Loukkaantumiset kuuluvat urheiluun, mutta Virtanen myöntää, että otti lujille, kun kävi niin kuin kävi.

”Totta kai harmitti, kun Wimbledon meni ja Ranskassakin oli jo ongelmia. Samoin meni Tampereen haastajaturnaus. Olisi ollut kiva kesä edessä.”

Nyt kolme kuukautta Wimbledonin jälkeen Virtanen on vihdoin harjoitusvauhdissa. Tämä viikko meni Tukholmassa Good to Great tennisakatemiassa.

”Silloin, kun pelattiin Davis Cupia, sain lääkäriltä hyviä uutisia, että käsi on parantunut”, Virtanen sanoi Tukholmasta.

”Lääkäri sanoi, että oli tosi hyvä tuuri, kun sitä ei tarvinnut leikata.”


”Sitten voi lähteä kisoihin, kun on sataprosenttisen valmis.”

Suomi kohtasi Davis Cupissa Itävallan syyskuun puolivälissä. Virtanen ei siinä pelannut, mutta seurasi vierestä ja alkoi palailla kentille.

Ihan ensimmäisiä harjoituksia Virtanen joutui vetämään pehmopallolla, kun tärähdyksiä ei saanut tulla yhtään. Pehmopallot ovat erittäin hyviä pienten lasten tai vasta-alkajien harjoituksissa. Niillä saa pallon elämään, mutta Virtanen tähtää vähän muuhunkin.

Viime vuonna tähän aikaan Virtanen suunnitteli pelireissua nuorten epäviralliseen MM-turnaukseen Orange Bowliin. Hän voitti arvostetun kisan Floridassa joulukuun alussa.

Wimbledonin jälkeen kisakalenteri on näyttänyt tyhjää, ja niin se näyttää edelleen. Mitään ei ole sovittuna pitkälle eteenpäin, ellei jotakin kotimaan liigaottelua lasketa mukaan.

”Noin kuukauden on ollut normaalia valmistavaa harjoittelua, mutta vieläkin on viikkoja edessä. Sitten voi lähteä kisoihin, kun on sataprosenttisen valmis”, Virtanen katsoi.

”Hiljalleen olen aloittanut syöttelemään, mutta ei vieläkään tunnu hyvältä. Käden lihakset ovat heikentyneet”, Virtanen sanoi.


”Minulla ovat junioripelit pelattuna. Niitä ei tarvitse enää miettiä.”

Orange Bowl -voiton jälkeen tennismaailman isot ovet näyttivät olevan levällään Virtaselle. Hän sai managerisopimuksen, pääsi harjoittelemaan maailman ykkösen Novak Djokovićin kanssa ja paljon uutta oli luvassa.

Virtanen uskalsi jopa puhua nousemisesta alle 18-vuotiaiden maailman rankingykköseksi. Eikä haave jäänyt kovin kauas. Hän kipusi kuudenneksi, mutta on sittemmin liukunut sijalle 39. Komea rankkaus tuokin, mutta kaukana unelmasta.

Virtasen nuorten rankkaus ei enää nouse. Hän jättää tämän vuoden Orange Bowlin pelaamatta eikä puolusta mestaruutta.

”Minulla ovat junioripelit pelattuna. Niitä ei tarvitse enää miettiä.”

Lahjakas Virtanen ja ruotsalainen Peter Carlsson tekivät muutaman vuoden yhteistyötä, mutta valmentaja on vaihtumassa.

Toinen ruotsalainen, Johan Örtegren, on ottamassa vastuuta Virtasen kehittymisestä. He rakentavat yhteisiä kuvioita kohti ensi vuotta.


”Kyllä pitäisi olla uusia sponsoreita, mutta kun ei ole kisoja takana, kuka uskaltaa lähteä satsaamaan.”

Örtegren on tuttu suomalaisille pelaajille. Hän voitti joskus nuoren Henri Kontisen kaksinpelissä ja valmensi myöhemmin Henrin pikkuveljeä Micke Kontista, joka joutui sittemmin lopettamaan uransa moniin loukkaantumisiin.

Örtegrenillä on paljon muutakin kokemusta. Hän on tehnyt yhteistyötä bulgarialaisen Grigor Dimitrovin kanssa ja sen jälkeen auttanut brittipelaaja Laura Robsonia.

Dimitrov pelasi hiljakkoin US Openin välierissä suurena yllättäjänä. Robson voitti olympiahopeaa Lontoossa 2012 ja on ollut 30 joukossa maailmassa. Myös Robson on ollut loukkaantumisten piinaama.

Carlsson jatkaa valmentamista oman ryhmänsä kanssa, mutta Virtanen halusi, että saisi oman valmentajan jakamaan oppeja. Se aukaisi yhteistyön Örtegrenin kanssa.

Tähän kaikkeen liittyy yksi ongelmakin. Kuvio on kallis ja vaatii rahoitusta.

”Kyllä pitäisi olla uusia sponsoreita, mutta kun ei ole kisoja takana, kuka uskaltaa lähteä satsaamaan”, Virtanen heittää. ”Mutta tätä tarvitaan, jos haluaa menestyä.”


Themes
ICO